Jalkautuva nuorisotyö

Jalkautuva nuorisotyö

Nuorille kokoontuvat erilaisissa julkisissa ja puolijulkisissa tiloissa. Parhaiten nuorten asioista ja heitä koskettavista ilmiöistä pysytään perillä liikkumalla siellä missä hekin.


Kun nuorisotyön ammattilaiset menevät nuorten luo esimerkiksi puistoon, kauppakeskukseen tai kirjastoon, puhutaan jalkautuvasta nuorisotyöstä. Lähtemällä kaduille tavoitetaan myös sellaisia nuoria, jotka eivät nuorisotiloissa käy – ja toisaalta saadaan parempi kontakti niihin nuokkarilta tuttuihin.

Ammatillinen jalkautuminen on suunnitelmallista ja säännöllistä, ja sitä varten käydään perehdyttävä koulutus. Ammatikseen jalkautuvien nuorisotyöntekijöiden mukaan voivat lähteä myös muut nuoria työssään kohtaavat, ja Aseman Lapset ry järjestää heille räätälöityä koulutusta. Jalkautumiseen ja nuorten kohtaamiseen on koulutettu muun muassa järjestyksenvalvojia, koulukuraattoreita, poliiseja ja eri kansalaisjärjestöjen edustajia.

”Nuoret suhtautuvat jalkautujiin yleensä myönteisesti ja juttelevat mielellään. He uskaltavat kääntyä tuttujen aikuisten puoleen, kun tietävät heidän olevan luotettavia.”

Susanna Ylimys

Toimivampaa vuorovaikutusta

Jalkautujien tärkein tehtävä on olla läsnä ja havainnoida ympäristöä. Usein jo pelkkä turvallisten aikuisten läsnäolo rauhoittaa ilmapiiriä ja ennaltaehkäisee harkitsemattomia tekoja tai uhkaavia tilanteita.


Nuorten arkisissa toimintaympäristöissä liikkuminen parantaa aikuisten ja nuorten välistä vuorovaikutusta. Nuoret arvostavat sitä, että heidän luokseen mennään myös ilman erityistä käsiteltävää asiaa. Vapaamuotoinen kohtaaminen antaa nuorelle tunteen siitä, että hänestä ollaan aidosti kiinnostuneita ja hänen kanssaan halutaan olla ihan muuten vain. Usein nuoret kaipaavat aikuisia, vaikka saattavatkin aluksi aktiivisesti hakeutua pois heidän luotaan.

"Säännöllisesti jalkautumalla ja nuorten parissa tutuksi tulemalla kohdataan myös niitä nuoria, joilla ei ole muita turvallisia aikuisia elämässään."

Mikko Riiheläinen

Kunnioittavia kohtaamisia puolueettomalla maaperällä

Kadulla ja muissa julkisissa tiloissa liikutaan puolueettomalla maaperällä, jolloin sekä aikuisten että nuorten rooli on erilainen kuin esimerkiksi koulussa tai nuorisotilassa. Nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset näkevät nuoria usein vain yhdessä paikassa ja tietyssä roolissa. Kun vaikkapa koulukuraattori lähtee kauppakeskukseen nuorten luo, muuttuu niin nuorten kuin kuraattorinkin rooli. Koulun ulkopuolella monen nuoren on helpompi keskustella esimerkiksi lintsaamisen syistä.

Avainasemassa on nuoriin myönteisesti ja leimaamattomasti suhtautuva lähestymistapa, kuunteleminen ja kunnioittava kohtaaminen. Aseman Lapset ry:n periaatteena on, että kenenkään ei esimerkiksi tarvitse kertoa nimeään vasten tahtoaan.

"Puutumme tilanteisiin, jos siihen on tarvetta, mutta emme ole viranomaisia."

Mikko Riiheläinen

Tukea ja ohjausta tarvittaessa

Jalkautuessa tavataan myös sellaisia nuoria, jotka ovat tuen tarpeessa. He eivät välttämättä osaa tai uskalla hakea apua tai käyttää heille suunnattuja palveluita ilman aikuisen ohjausta.

Jalkautuvasta nuorisotyöstä hyötyy koko toiminta-alue. Säännöllinen havainnointi tuo tietoa ilmiöistä, jotka muuten saattaisivat jäädä piiloon. Tietoa vaihdetaan yhteistyökumppanien kanssa niin jalkautumisen aikana kuin sen ulkopuolellakin. Nuorten kohtaamisen ja hiljaisten signaalien havaitsemisen avulla luodaan julkisista ja puolijulkisista tiloista kaikille turvallisempia.


Myös jalkautujien turvallisuus täytyy ottaa huomioon. Alueiden erityispiirteet huomioidaan, jalkautumaan lähdetään aina parin kanssa ja tarvittaessa ilmoitetaan etukäteen esimerkiksi poliisille tai järjestyksenvalvojille. Hyvällä suunnittelulla ja ennakoinnilla pystytään varautumaan myös mahdollisiin uhkaaviin tilanteisiin. Varsinaisia vaaratilanteita sattuu kuitenkin harvoin.

Verkostot viritetään nuorten hyväksi

Jalkautuminen edistää yhteistyötä nuoria työssään kohtaavien eri alojen ammattilaisten välillä. Esimerkiksi järjestyksenvalvoja voi nuorisotyöntekijän kanssa jalkautuessaan saada paremman puheyhteyden nuoriin sekä uusia eväitä nuorten kohtaamiseen. Kun vaikkapa kauppakeskuksen edustajat tulevat nuorille tutuiksi, on kunnioitus sekä ihmisiä että yhteisiä tiloja kohtaan toisenlaista.


Aseman Lapset ry:n työntekijöiden mukaan jalkautumaan voivat lähteä myös muiden järjestöjen edustajat, kunnan nuorisotyöntekijät, erityisnuorisotyöntekijät, sosiaalityöntekijät, järjestyksenvalvojat, poliisit, kirjastojen työntekijät ja kuraattorit. Jalkautumisesta on hyötyä kaikille, jotka työssään kohtaavat nuoria.

Jalkautumaan lähdetään useimmiten illalla, kun suurin osa nuoristakin on liikkeellä. Toisaalta kannattaa aina miettiä, mikä on työn tavoite: esimerkiksi koulukuraattorin jalkautuminen päivällä koulun lähiympäristössä voi auttaa juuri lintsaamisongelmaan tarttumisessa.

"Jalkautuvat nuorisotyöntekijät voivat toimia välittäjinä nuorten ja aikuisten välillä. Yhteisymmärrys löytyy parhaiten, kun kohdataan kasvokkain ja kuullaan toisen ajatuksia."

Mikko Riiheläinen

Aseman Lapset ry saa poliisilta ja muilta yhteistyökumppaneilta pyyntöjä käydä alueilla, joilla on herännyt huoli nuorista tai heihin liittyvistä ilmiöistä. Tällaisia ovat esimerkiksi nuorten päihteidenkäyttö, väkivaltainen käyttäytyminen ja aikuisten nuoria kohtaan osoittama epätoivottava kiinnostus. Järjestö pyrkii reagoimaan tilanteisiin nopeasti ja joustavasti.

Paras lopputulos saadaan, kun mukana on laaja joukko alueella toimivia ammattilaisia ja tiedonkulku toimii. Paikalliset toimijat tuntevat oman alueensa ja sen nuoret parhaiten, ja siksi on hyödyllistä lähteä liikenteeseen heidän kanssaan


Friends

Friends

Friends on lasten ja nuorten mielen hyvinvointia tukeva sekä
ahdistusta ja masennusta ennaltaehkäisevä ohjelma.

 

 

Aseman Lapset ry on kehittänyt Friends-ohjelmaa Suomessa jo vuodesta 2006


Tunnetaitoja

Fyysiseen terveyteen ja sen ylläpitämiseen liittyvistä vaikutusmahdollisuuksista tietää jokainen. Tiedämme esimerkiksi, että kalsiumin ja hyppimisen merkitys luuston vahvistamisessa on keskeinen.

Myös mieltä ja sen hyvinvointia on mahdollista vahvistaa ja lisätä vastustuskykä elämän tuomia kolhuja vastaan. Tunne- ja selviytymistaidot ovat mielen hyvinvoinnin lihaskunto ja motoriikka, niiden harjoittelu kannattaa aloittaa mahdollisimman varhain.

Friends-ohjelma opettaa lapsille ja nuorille tärkeitä mielenterveystaitoja, kuten omien ja toisten tunteiden tunnistamista, omaa hyvinvointia vaikeuttavien kielteisten ajatusten haastamista sekä vaikeista tilanteista selviytymistä konkreettisten ongelmanratkaisukeinojen avulla. Erilaiset arkiset elämäntaidot, kuten kyky suunnata huomiota myönteisiin asioihin ja taito rauhoittua ja rentoutua kiireen keskellä, vahvistavat hyvinvointia ja jaksamista.


- Lasta ei voi eikä tarvitse erityisesti varjella pettymyksiltä. Ne, kuten myös ikävältä tuntuvat tunteet kuuluvat elämään. Meidän aikuisten vastuulla on tarjota välineitä niiden käsittelyyn. Haastavista tilanteista selviytyminen auttaa uskomaan omiin kykyihinsä ja luottamaan omaan pärjäävyyteensä, kertoo Minttu Oinonen.

Friends osaksi ammattilaisten arkityötä

Friends on suunniteltu käytettäväksi erilaisissa ryhmissä, esimerkiksi päiväkodeissa, kouluissa sekä nuoriso-, terveydenhuolto- ja sosiaalityössä. Sitä voidaan hyödyntää myös yksilötyössä.

Friends-ohjelma koostuu ammattilaisen ohjaamista ryhmätapaamisista. Ohjelman selkeä perusrakenne ja systemaattisesti etenevät sisällöt mahdollistavat ohjelman luontevan käytön erilaisissa ympäristöissä.

Friends-menetelmässä korostuvat omien kokemusten jakaminen sekä yhdessä tekeminen ja toisten kokemuksista oppiminen. Ohjelman tapaamisissa keskustellaan ja tehdään harjoituksia, joiden avulla etsitään konkreettisia keinoja selviytyä huolta tai pelkoa aiheuttavista arkipäivän tilanteista.

- Friends-tuokioiden ideana on se, että muiden kokemusten kuuleminen auttaa lasta hahmottamaan, että muutkin kokevat samankaltaisia tunteita. Lapselle tai nuorelle on iso asia tajuta, että nämä asiat ovat normaali osa jokaisen ihmisen elämää.


”Ohjelma on antanut mahdollisuuksia luokkatovereille ymmärtää toisiaan, heidän käyttäytymistään ja sen takana olevia tunteita tai vaikka pelkojakin. Samalla se on antanut mahdollisuuden oppilaalle ymmärtää omaa käyttäytymistään ja siihen vaikuttavia asioita sekä antanut sanoja kuvailla omaa tunnetta sen sijaan, että reagoisi vain käytöksellä. Tämä muutos on näkynyt myös kotona ja kodit ovat yleensäkin olleet erittäin tyytyväisiä siihen, että tällaisia asioita käsitellään koulussa.”

Ohjelmaa käyttäneen ammattilaisen palaute

Friends-ohjelman käyttö osana omaa työtä edellyttää työpäivän mittaiseen ohjaajakoulutuspäivään osallistumista. Ohjelman koulutuksiin ovat tervetulleita kaikki lasten ja nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset. Ohjelman käyttöönottoa helpottavat ohjaajan opas, valmiit tapaamisten rungot sekä Aseman Lapset ry:n tarjoama kattava sähköinen lisämateriaali.


Ohjelmasta on käytössä omat versiot eri-ikäisille lapsille ja nuorille. Fun Friends -ohjelma (4–8-vuotiaat), lasten Friends-ohjelma (9–12-vuotiaat) ja nuorten Friends-ohjelma (13–16-vuotiaat). Friends-ohjelman koulutukset ja materiaalit ovat saatavilla myös ruotsin kielellä.

”Yksi parhain käytännön työkalu työssäni. Lämmin kiitos siitä.”

Opettajan palaute

Ohjelmasta saatua palautetta

Aseman Lapset ry:n toteuttamissa ohjaajakoulutuksissa tutustutaan ohjelman teoreettisiin lähtökohtiin, taustaan sekä käytännön toteutukseen.

- Tunteiden tunnistaminen ja ilmaisu ovat ohjelmassa ensimmäisiä opeteltavia taitoja. Ne luovat perustan muille taidoille, kuten rentoutumiselle, kyvylle ohjata huomiota ja ajatuksia myönteisiin asioihin sekä erilaisten selviytymiskeinojen hyödyntämiseen arjen haasteita kohdatessa, kertoo Marjo Skopa.

Toiminnallisissa koulutuspäivissä koulutettavat pääsevät itse kokeilemaan ohjelman harjoituksia, jolloin ohjelman sisällöt konkretisoituvat ja sisäistyvät luontevasti. Koulutuksissa osallistujat saavat hetken irtautua arkityöstä ja kiinnittää huomiota myös oman mielensä hyvinvoinnin edistämiseen. Innostavan ja konkreettisen koulutuspäivän jälkeen ohjelman vetäminen asettuu mielekkääksi ja luontevaksi osaksi omaa työtä.

”Ehdottomasti loistava työkalu. Olemme yläkoulupuolella vetäneet ohjelmaa vuosittain kaikille seitsemänsille luokille. Hyöty sitä, että olet nähnyt luokkien toiminnan ryhminä ja kunkin roolin ja paikan ryhmässä, on valtava. Olemme luokanvalvojille FRIENDS:in jälkeen kertoneet omia näkemyksiämme, positiivisia havaintojamme ja huoliamme. Yksilöasiakkuuteen tuleminen on helpompaa, kun kaikki ovat kanssani tehneet töitä jo useamman tunnin. Koen että puoleeni käännytään aikaisemmin ja näin asiat saadaan usein ratkottua helpommin.”

Opettajan palaute


Ohjelman hyötyjä on havaittu niin ryhmän kuin yksilöidenkin näkökulmasta. Erityisesti tunnetaitojen kehittyminen sekä ryhmäytyminen nousevat usein ammattilaisilta saaduissa palautteissa esille, myös lasten ja nuorten rentoutumistaitojen katsotaan kehittyneen. Kyky tunnistaa omia vahvuuksia on myös yksi ohjelman keskeisistä hyvistä vaikutuksista ja tärkeässä osassa lasten ja nuorten itsetunnon vahvistumisessa.

Lapset ja nuoret suhtautuvat ohjelmaan yleensä positiivisesti ja ovat usein sitoutuneita, kiinnostuneita ja aktiivisia. Lapsilta ja nuorilta saatu positiivinen palaute sekä havaittu tarve ohjelmalle lisäävät halua hyödyntää ohjelmaa myös tulevaisuudessa.

Myös oppimisvalmiuksien on nähty paranevan, kun oppilaat ovat oppineet taitoja, joilla rauhoittaa itseään esimerkiksi jännittävissä tilanteissa.

- Monet lapset ja nuoret kokevat valtavaa jännitystä, stressiä ja ahdistusta erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa. Koulussa koe- ja esiintymisjännitys ovat arkipäivää. Näihin tilanteisiin ohjelma tarjoaa helppoja ja yksinkertaisia keinoja rauhoittaa omaa oloa sekä luoda uskoa omiin kykyihin ja vahvuuksiin, kuvaa Marjo Skopa.

"Keskustelujen kautta on tullut uutta tietoa lapsesta. Ryhmän me-henki on vahvistunut. Aremmatkin lapset, jotka eivät uskalla kertoa omia tuntemuksia, pääsevät mukaan harjoitusten kautta."

”Lapset ovat tykänneet tapaamisista kovasti. He ovat sitoutuneita toimintaan, kiinnostuneita, aktiivisia keskusteluissa ja odottavat kovasti seuraavaa yhteistä tapaamiskertaa. He ovat muistaneet vielä pitkänkin ajan jälkeen mitä tapaamisissa on puhuttu ja tehty.”

Lastentarhaopettajien palautteita

Ohjelman tausta

Friends-ohjelma on yksi eniten tutkituista ja käytetyistä mielenterveyden häiriöitä ennaltaehkäisevistä ohjelmista maailmanlaajuisesti. Maailman terveysjärjestö (WHO) suosittelee ohjelman käyttöä. Suomessa ohjelman materiaalin tuottajana ja kouluttajaorganisaationa toimii Aseman Lapset ry.

Ohjelman avulla pyritään ahdistuneisuuden ja masennuksen ennaltaehkäisyyn varhaisessa vaiheessa, ennen kuin vakavia tunne-elämän ongelmia ehtii syntyä.


Friends-ohjelman on kehittänyt australialainen psykologian professori Paula Barrett ja se perustuu kattavaan tieteelliseen tutkimukseen, arviointiin ja käytännön kokemuksiin. Ahdistuneisuuden ehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen tähtäävä teoreettinen malli perustuu emotionaalisiin (tunteet), kognitiivisiin (mieli), fysiologisiin (keho) ja oppimisen (käyttäytyminen) prosesseihin.

Friendsin tulevaisuuden suunnitelmat

Terveyden edistämisen käytännöissä on viime vuosien aikana ollut havaittavissa uutta ymmärrystä mielenterveyden dynamiikasta. Oire- ja sairauskeskeisen mielenterveyskäsityksen sijaan mielenterveys nähdään nyt muun terveyden tavoin muuttuvana ja dynaamisena kokonaisuutena, jota voidaan vahvistaa oman toiminnan avulla.

Friends-toiminnan kivijalkana on vuosien ajan toiminut peruskoulu, eri luokka-asteineen. Viime vuosina ohjelmaa on otettu käyttöön enenevässä määrin myös koulun ulkopuolella, esimerkiksi osana nuoriso- ja lastensuojelutyötä.

Seuraavaksi tavoitteena on hyödyntää ohjelman sisältöjä pitkäaikaissairaiden lasten ja nuorten kanssa tehtävässä työssä, yhdessä potilasjärjestöjen kanssa. Minäkuvan ja selviytymisuskon vahvistaminen sekä voimavaroihin ja myönteisiin hetkiin huomion kiinnittäminen nähdään hyvinä keinoina tukea myös heitä, jotka arjessaan joutuvat huomioimaan sairauden mukanaan tuomia reunaehtoja.

Ohjelman keskeisiä tavoitteita on koko perheen saaminen mukaan tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoitteluun, juurruttaa opittavia taitoja lasten ja nuorten arkeen sekä tukea koko perheen hyvinvointia. Friends-toiminnan tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluukin vanhemmille tarjottavan tuen lisääminen entisestään.

Vanhemmille tarjotaan omia tapaamisia, joissa käydään läpi ohjelman sisältöjä ja sitä, miten uusia asioita voidaan yhdessä harjoitella. Lisäksi tapaamiset ovat erinomainen paikka vertaistuen saamiseen, kun paikalla on esimerkiksi lapsen luokkatovereiden vanhempia.

Ohjelmassa kannustetaan vanhempia ohjelmassa käsiteltävien taitojen harjoitteluun yhdessä lasten kanssa esimerkiksi erilaisten kotitehtävien avulla. Lapsille ja nuorille tarkoitetut työkirjat sekä pienten lasten ohjelmaan kuuluva koko perheen yhteinen työkirja mahdollistavat Friends-taitojen harjoittelun myös tapaamisten ulkopuolella.

Friends-ohjelman eri versiot kattavat laajan ikähaarukan, varhaislapsuudesta aikuisuuden alkumetreille asti. Ohjelman nuorille aikuisille suunnatun version pilotointi Suomessa on aloitettu vuoden 2015 alussa Taivun, pystyn, pärjään –hankkeen myötä. Hankkeessa kartoitetaan ohjelman hyötyjä erityisesti talouden- ja arjenhallinnan taitoihin liittyen. Tunne- ja taloudenhallinnan taitoja yhdistämällä pyritään tuottamaan uudenlaisia työkaluja työssään nuoria aikuisia ja nuorten vanhempien lapsiperheitä kohtaaville ammattilaisille.

”Oli voimaannuttava yhden päivän koulutus. Sai ideoita ja ideoiden vaihtoa. Työkalujakin. Ennen kaikkea nyt on alettu kiinnittää huomiota oikeaan asiaan eli mielenterveyteen ja sen taitoihin. Niitä tulisi opettaa säännöllisesti. Friends on hieno ohjelma!”

”FRIENDS-ohjelmat (fun, lasten ja nuorten ohjelmat) ovat upeita. Voin aina tulla puhumaan tämän ohjelman puolesta, koska näen tuloksia päivittäin luokassani.”

Opettajien palautteita


Liikkuvat nuorisotilat

Liikkuvat nuorisotilat

Walkers-bussi ja Walkers-auto
- nuorisotyötä pyörien päällä

 

 

Nuoret liikkuvat ja kokoontuvat entistä laajemmilla alueilla. Siksi myös liikkuvalle nuorisotyölle on yhä suurempi tarve. Pyörien päällä kulkevat kohtaamispaikat ovat muuntautumiskykyisiä työvälineitä, joiden avulla saadaan ketterästi vietyä nuorisotila ja aikuiset sinne, missä heitä tarvitaan.


Aseman Lapset ry:n Walkers-bussi ja Walkers-auto eli Wauto ovat linja-autosta ja matkailuautosta nuorten kohtaamispaikoiksi muutettuja menopelejä. Siinä missä bussi liikkuu pääkaupunkiseudun lähiöissä, Wauto toimii muualla Suomessa, haja-asutus- ja kuntaliitosalueilla.

Molempien ytimessä on järjestön kehittämän nuorisotyön muodon, Walkers-toiminnan, tärkein sisältö: aikuisten nuorille antama aika ja läsnäolo. Walkers-toiminnassa nuoria kohtaavat nuoriso- ja sosiaalityön ammattilaiset sekä koulutetut vapaaehtoistyöntekijät.

”Aikuiset ajattelevat helposti, etteivät nuoret halua, että heidän asioihinsa puututaan. Päinvastoin, monet arvostavat hirveästi sitä, että aikuinen pysähtyy ja kysyy kuulumisia."

Minna Lahtela

Toiminnan lähtökohtana on kohdata jokainen nuori omana itsenään, iloineen ja huolineen. Siksi mukaan tulemisen kynnys pidetään mahdollisimman matalana. Selkää ei käännetä esimerkiksi päihtyneille tai häiriökäyttäytyville nuorille vaan pyritään näkemään oireilun taakse. Paikkaansa hakevalle nuorelle lyhytkin kohtaaminen voi olla merkityksellinen.

Bussille ja Wautolle nuori voi tulla pelailemaan ja hengailemaan, ja tarvitessaan saada myös tukea ja ohjausta. Tarkoitus ei ole tarjota kaikkia palveluita auton seinien sisäpuolella vaan selvittää nuorten tarpeet ja etsiä heille sopivat palvelut alueelta – tai hankkia alueelle uutta osaamista. Walkers-toimintaa on kiitetty siitä, että sen avulla on tavoitettu myös sellaisia nuoria, jotka eivät käytä muita nuorille suunnattuja palveluita.

Yhteistyötä ja nopeaa reagointia

Bussi ja Wauto toimivat aina yhteistyössä muiden alueellisten toimijoiden kanssa. Ennen alueelle saapumista tehdään kartoitusta alueen tilanteesta ja suunnitellaan työtä yhdessä. Alueen nuorisotoimi, järjestöt, koulut, lastensuojelu, poliisi ja kaupalliset toimijat voivat osallistua eri tavoin: lähipoliisi voi käydä tervehtimässä nuoria, nuorisotyöntekijät tai kuraattorit lähteä mukaan toimintailtoihin ja paikallinen kahvila lahjoittaa ylijääneet leivonnaiset nuorten nautittavaksi. Bussin kanssa vieraillaan myös alueen kouluissa, jotta nuoret pääsevät tutustumaan sen toimintaan.


Muuntautumiskykyisinä työvälineinä bussi ja Wauto tarjoavat mahdollisuuden täysin uudenlaiselle yhteistyölle ja nopeaan reagointiin. Esimerkiksi loppuvuodesta 2015 bussi suuntasi kolmeksi kuukaudeksi kohtaamaan alaikäisiä, yksin Suomeen saapuneita turvapaikanhakijoita kolmeen pääkaupunkiseudun vastaanottokeskukseen. Wauto puolestaan vietti talvilomakauden 2016 Rukan hiihtokeskuksessa lomaansa viettävien nuorten kanssa.

Wauto on osoittanut olevansa erityisen ketterä kulkuväline. Se liikkuu yhden toimintaillan aikana useassa eri paikassa ja huomioi niin verkoston kuin nuortenkin toiveet. Nuoret kutsuvatkin Wauton omiin kokoontumispaikkoihinsa sosiaalisen median kautta – ja saattavat seurata mopoilla paikkaa vaihtavaa autoa.


Luottamusta aikuisten ja nuorten välille

Varsinaisen toimintajakson aikana bussi toimii alueella noin kaksi kuukautta. Ovet avataan kaksi tai kolme kertaa viikossa riippuen siitä, kuinka paljon nelihenkisen bussitiimin rinnalle työskentelemään saadaan vapaaehtoistyöntekijöitä ja alueellisia toimijoita. Tavoitteena on myös se, että nuoret tutustuisivat alueen aikuisiin paremmin. Tarkoitus on, että bussin lähdettyä alueelta paikallinen nuorisotyö on saanut uusia eväitä ja verkostoyhteistyö vahvistunut.

”Kun nuoret huomaavat, että esimerkiksi kirjastossa työskentelee ihmisiä, jotka ovat heidän asioistaan kiinnostuneita, alkaa nuorten ja aikuisten välille syntyä luottamus ja yhteisistä pelisäännöistä on helpompi sopia.”

Timo Kyllönen


Kaikilla bussin toiminta-alueilla järjestetään nuorille turvallisuuskävelyitä. Kävelyllä havainnoidaan arkisen ympäristön turvallisia ja turvattomia paikkoja sekä mietitään, miten turvallisuutta ja viihtyvyyttä voisi parantaa. Menetelmää on viime vuosina käytetty eri puolilla maata kunnallisen kehittämisen tukena, mutta suurin osa turvallisuuskävelyistä järjestetään aikuisväestön lähtökohdista.

Vahvistusta haja-asutusalueiden nuorisotyöhön

Wauton toiminta on suunnattu erityisesti alueille, joilla kuntaliitokset tai muut palvelujen muutokset ovat aiheuttaneet haasteita kunnan omalle nuorisotyölle. Paikalliset palvelut eivät välttämättä tavoita nuoria, jotka kokoontuvat maantieteellisesti laajoilla alueilla.

”Etenkin talviaikaan liikkuvat kohtaamispaikat voivat olla ainoita lämpimiä tiloja, joissa nuoret voivat viettää aikaa ja tuntea olonsa tervetulleeksi. Taajama-alueilla ei välttämättä pala edes valot ilta-aikaan."

Minna Lahtela

Wauto-toiminnan sisältö räätälöidään alueen tarpeisiin sopivaksi. Vastuu toiminnan pyörittämisestä ja riittävistä resursseista on paikallisella taustayhteisöllä, esimerkiksi nuorisotoimella tai seurakunnalla. Aseman Lapset koordinoi toimintaa, perehdyttää auton käyttöön ja tarjoaa valmiita työkaluja, materiaaleja ja tukea esimerkiksi tiedottamiseen ja vapaaehtoistyön suunnitteluun. Taustalla on kahden vuosikymmenen kokemus kohtaavasta nuorisotyöstä Walkerseissa.

Wauto toimii yhdellä paikkakunnalla 3–6 kuukauden jaksoissa kahdesta neljään kertaa viikossa. Monilla paikkakunnilla Wautolle olisi tilausta myös vakituisena toimintana. Paikalliset toimijat voivatkin ottaa Wauton käyttöönsä muutamaksi kuukaudeksi kokeillakseen uutta toimintatapaa aiemmin käytössä olleiden työmuotojen rinnalle. Sen jälkeen heillä on mahdollisuus saada tukea, ideoita ja yhteistyökumppaneita toimintamallin juurruttamiseksi paikkakunnalleen.


Osaksi paikallista nuorisotyötä

Liikkuvat nuorisotilat toimivat yhdellä alueella vain rajallisen ajanjakson. Tarkoitus on että auton lähtiessä alueelta paikallinen nuorisotyö on saanut työhönsä uusia eväitä. Erityisesti tavoitteena on moniammatillisen yhteistyön vahvistaminen – nuorten asiat ovat yhteisiä, joten niihin tarttumiseen tarvitaan monen toimijan osaamista ja työpanosta.

Linja-autosta ja matkailuautosta muokatut menopelit ovat varsin edullisia investointeja verrattuna kiinteistöjen vuokriin ja kuluihin. Toki hyviä hermoja ja huumorintajua vaaditaan esimerkiksi silloin, jos auton akku on toimintaillan alkaessa loppu ajovalojen päälle unohtumisen takia.

”Minulle on syntynyt syvällinen suhde Wauton kanssa. Kiukutellaan toisinaan yhdessä, mutta kun hellästi silitän sen kiiltävää konepeltiä, se kehrää takaisin kuin kissa.”

Minna Lahtela

Walkers-bussitoiminta on Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamaa. Walkers-auto on hankittu opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämällä, Veikkauksen tuotoista kertyneellä nuorisotilarahoituksella. Wauton työntekijäresurssit tulevat paikallisilta toimijoilta.

Katusovittelu

Katusovittelu

Nuorten tekemissä rikkomuksissa on usein kyse ajattelemattomuudesta: Sosiaalinen paine, näyttämisen halu ja nuoruuteen kuuluva rajojen etsiminen voivat johtaa hölmöihin ratkaisuihin.
Katusovittelussa nuorten tekoja ratkotaan kasvattavalla tavalla.


Kasvatuksellisessa mielessä hölmöilevälle nuorelle on tärkeää osoittaa, ettei toiminta ole hyväksyttävää. Puuttumattomuus voi joidenkin nuorten kohdalla johtaa siihen, että nuori tekee niin ison rikkeen, että varmasti tulee nähdyksi.

Aseman Lapset ry on kehittänyt Norjasta kotoisin olevaa työmuotoa Suomen oloihin sopivaksi vuodesta 2013 alkaen. Kehittämistyötä on tehty yhdessä muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa. Tavoitteena on tehdä katusovittelusta valtakunnallinen työmuoto.

Kasvattamista rankaisemisen sijaan

Paras tapa oppia teoistaan on kantaa niistä vastuu. Katusovittelussa nuori saa mahdollisuuden korvata tekonsa sopimalla seuraamuksesta yhdessä teosta kärsineen kanssa. Osapuolet ja koulutetut katusovittelijat kootaan saman pöydän ääreen yhteiseen neuvotteluun. Myös huoltajat ovat neuvottelussa mukana.


Katusovitteluneuvottelussa pyritään löytämään tapahtuneesta yhteinen näkemys, annetaan kaikille mahdollisuus kuulluksi tulemiseen ja sovitaan, miten tilanteesta päästään eteenpäin. Näpistysten, töhrimisen ja muun ilkivallan lisäksi työtavalla voidaan ratkoa myös sellaisia tekoja, jotka eivät täytä varsinaisen rikoksen tunnusmerkistöä, kuten nuorten välisiä kahakoita.

Sovittelijoina toimivat ammattikasvattajat huolehtivat, että korvaus on teon vakavuudelle ja tekijän ikätasolle sopiva: seuraamus saattaa olla käyttäytymissopimus, työkorvaus tai osallistuminen ryhmätoimintaan – suuria rahakorvauksia pyritään välttämään.

”On tärkeää, että nuori pääsee kohtaamaan teosta kärsineen kasvotusten. Usein tämä jää eri tavalla mieleen kuin pelkkä rahakorvaus.”
Heikki Turkka

Parhaimmillaan sovittelu on nuorelle kasvattava kokemus, joka auttaa ymmärtämään tekojen seuraukset ja asettumaan tilanteessa toisen ihmisen asemaan. Sovitteluprosessi voi myös pysäyttää sellaisen nuoren, joka on vaarassa luisua syvemmälle rikkomusten polulle.

Nopea käsittely tärkeää

Katusovittelun vahvuutena on nopeus: tapaukset sovitellaan 1–2 viikon sisällä tapahtuneesta, jolloin ne ovat vielä tuoreessa muistissa. Nuorelle tämä antaa mahdollisuuden käsitellä asia ja jatkaa elämässä eteenpäin.

Työmuodolla pystytään kokonaisvaltaisesti huomioimaan nuoren elämäntilanne. Ryhmätoiminnassa harjoitellaan kaveri- ja konfliktinratkaisutaitoja sekä vahvistetaan itsetuntemusta. Jokaisen tapauksen kohdalla tehdään lisäksi lastensuojeluilmoitus lastensuojelullisen tuen tarpeen arvioimiseksi.

Katusovittelu tarjoaa myös vanhemmille uudenlaisen mahdollisuuden puuttua huolta herättävään käyttäytymiseen. Toisinaan vanhemmat voivat kokea keinottomuutta, jos nuori törttöilee toistuvasti. Kasvatusalan ammattilaisten tuki lisää tällöin voimavaroja vanhempien kasvatustehtävään.

Näin katusovittelu etenee

Näin katusovittelu etenee

Katusovittelu perustuu yhteistyöhön eri alojen ammattilaisten kesken. Yhteistyöverkostoon voi kuulua esimerkiksi kauppakeskuksen johto, järjestyksenvalvojat, nuorisotoimi, sosiaalitoimi, poliisi ja kaupallisia toimijoita. Tärkeää on, että alueelta löytyy taho, joka ottaa yhteistyöstä koordinointivastuun.

Toimiva tiedonkulku takaa sen, että tapaukset voivat tulla katusovittelijoiden tietoon montaa reittiä – esimerkiksi poliisilta, järjestyksenvalvonnalta, kouluista tai vaikkapa kirjastosta. Monet tällä hetkellä Suomessa toimivat verkostot on muodostettu kauppakeskusten ympärille, mutta ne voivat toimia missä tahansa muuallakin. Tulevaisuuden tavoitteena on soveltaa katusovittelua esimerkiksi koulukiusaamistapausten ratkomiseen.


Suomessa mukaan katusovittelutoimintaan lähti ensimmäisenä Helsingin keskustassa sijaitseva kauppakeskus Kamppi, joka on ollut avaamisestaan saakka nuorten suosima hengailupaikka. Tarve nuorten ja kauppakeskuksen työntekijöiden yhteisen sävelen löytämiseen oli suuri.

”Meidän maineemme ja välimme nuorten kanssa on parantunut katusovittelun myötä, ja nuoret kokevat, että olemme samalla puolella pöytää.”
Heli Vainio

Ilkivallan väheneminen säästää resursseja ja tekee yhteisistä tiloista viihtyisämpiä. Yhteisiä resursseja säästyy myös siinä, että poliisia ei välttämättä tarvitse kutsua paikalle. Katusovittelu voi kuitenkin toimia myös täydentävänä työmuotona, vaikka normaali rikosprosessi käynnistyisikin.

Yleensä sovittelutapaamisesta on lähdetty hyvillä mielin. Tapaamisen myötä esimerkiksi järjestyksenvalvojien ja nuorten välille voi syntyä toimivampi vuorovaikutus. Kun kauppakeskuksen toimijat tulevat tutuiksi nuorille, on kunnioitus sekä siellä työskenteleviä ihmisiä että yhteisiä tiloja kohtaan toisenlaista. Kiitosta on tullut myös vanhemmilta. Heidän suostumuksensa tarvitaan aina alaikäisten asioiden sovitteluun.


Tavoitteena valtakunnallinen työmuoto

Aseman Lapset ry toi Norjassa kehitetyn työmuodon Suomeen vastaamaan kentällä havaittuun tarpeeseen. Kun Raha-automaattiyhdistys myönsi katusovittelulle oman hankerahoituksen vuosille 2015–2017, päästiin työmuotoa kehittämään ja laajentamaan uusille alueille.

Osana hanketta on kehitetty koulutus, joka antaa valmiudet niin katusovittelijana toimimiseen kuin ryhmätoiminnan vetämiseen. Työn tueksi on laadittu Katusovittelijan käsikirja.

”Tavoitteena on vakiintunut työtapa, joka paitsi auttaa ratkomaan ristiriitatilanteita myös mahdollistaa positiivisen puuttumisen oireilevan nuoren elämään.”
Heikki Turkka