Etusivu / Ajankohtaista / Uutiset / Blogisarja, osa 2: Kiusaamista, rikoksia vai konflikteja?

Blogisarja, osa 2: Kiusaamista, rikoksia vai konflikteja?

Näin lukuvuoden alussa kouluun liittyvät teemat ovat tapetilla ja tällöin myös kiusaaminen nousee esille. Tiedotusvälineissä eri alojen asiantuntijoita pyydetään näkemyksiä aiheesta. Koska aihe on tärkeä ja herättää paljon tunteita, saattaa moni loukkaantua jo niistä termeistä, joita asiantuntijat käyttävät.

Helsingin Sanomien artikkelissa ”Mistä tietää pitääkö oman lapsen kiusaamisesta huolestua” (HS 13.8.2018 ) tietokirjailija Mervi Juusola näki, että kiusaaja- ja kiusattu -termien käyttämisestä olisi hyvä luopua. Tämä herätti jutun kommenttiketjussa paljon ihmetystä. Termi onkin hyvin hankala ja siitä on hyvä keskustella, sillä sanat joita käytämme muokkaavat todellisuutta ja niillä on merkitystä.

Lasten ja nuorten kouluturvallisuuden takaamisessa keskeisintä ei toki ole aikuisten käymä käsitekeskustelu. On kuitenkin hyvä tietää, miksi eri ammattilaiset saattavat nähdä jonkin arkipuheen termistön hankalana. Hankkeemme ja siitä tehdyn tutkimuksen havainnot nimittäin tukevat Juusolan näkemystä siitä, että etenkin kiusattu-kiusaaja-roolitermistö voi lasten ja nuorten kannalta olla ongelmallinen.

Mitä olemme työmme myötä huomanneet?

Aikuisilla on usein tarve määritellä täyttääkö jokin tilanne kiusaamisen kriteeristön. Usein tällaiset määrittelyt ohjaavat sitä, mitä toimenpiteitä asian suhteen ryhdytään tekemään.

Havaintojemme mukaan tämä voi aiheuttaa pahimmillaan sen, että lasta vahingoittava kokemus ohitetaan eikä sitä selvitetä tai käsitellä lapsen kannalta riittävällä tavalla. Ylenpalttinen asian puntarointi on myös johtanut siihen, että asian selvittely on pitkittynyt ja lasten välinen konflikti kärjistynyt, kun on jääty pohtimaan onko kyse kiusaamisesta vai ei.

Toisaalta monet kiusaamiseksi tunnistetut tilanteet sisältävät tosiasiallisesti myös rikosnimikkeiksi luokiteltavia tekoja. Tällöin koulumaailman sisäiset käytännöt muovaavat lasten ja nuorten käsitystä siitä, mitä seurauksia tietyillä teoilla voi olla. On hyvä muistaa, että rikoksiksi luokiteltavat teot eivät katso ikää. 15 vuoden ikäraja koskee rikosoikeudelliseen vastuuseen asettamista, mutta ei anna oikeutta toimia laittomasti. 15 vuoden ikäraja ei myöskään koske vahingonkorvauksia.

Kolmas huomio on ollut, että kiusaamisen tunnistamista saattaa estää se, jos uhri itse on jossain vaiheessa syyllistynyt harmin tuottamiseen toiselle. Lapsen kannalta on kuitenkin kohtuutonta, jos tältä edellytetään nuhteettomuutta, että hänet tunnistetaan kiusaamisen kokijaksi.

Joskus lapsen näkyvä toiminta on reaktiota häneen kohdistuneesta häirinnästä, mitä aikuiset eivät ole havainneet. Jos tällaisessa tilanteessa keskitytään lähinnä syyllisen helppoon tunnistamiseen ja nimeämiseen, saattavat tilanteeseen johtaneet tapahtumat jäädä selvittämättä.

Itse asian ja tekojen selvittämiseen pääseminen voi myös olla vaikeaa, mikäli kiusaamistilanteisiin pureutumisen edellytyksenä on ensin yksiselitteisesti määritellä kuka on ollut kiusaaja ja kuka ei. Näkökulmia tai tarinoita samasta tilanteesta kun saattaa olla yhtä monia kuin sen eri osapuoliakin.

Katse kohti kokonaistilanteen selvittämistä

Meidän näkökulmastamme olennaisinta on, että yhteistyössä lasten ja nuorten sekä näiden huoltajien kanssa vahingoittava tilanne saadaan käsiteltyä ja päättymään siten, että jokainen kokee tulleensa kuulluksi ja reilusti kohdelluksi. Määrittelytyötä olennaisempaa onkin, että aikuiset lähtevät selvittämään kokonaistilannetta. 

Tyypillisesti työssämme lähestymme asiaa seuraavien kysymysten kautta:

1) Mitä on tapahtunut? 

2) Ketkä ovat tilanteeseen liittyvät eri osapuolet ja miten tapahtumat ovat vaikuttaneet heihin?

3) Mitä tarvitaan, että asia saadaan ratkaistua? 

Siirtymällä Kuka teki mitä? -ajattelusta Mitä on tapahtunut? -ajatteluun ei vähätellä ikäviä tai jotakuta pahasti haavoittavia tekoja. Yhtä lailla jokaisen osapuolen tulee ottaa vastuu teoistaan. Olemme havainneet, että esimerkiksi monien huoltajien mukaan saaminen on helpompaa, kun leimaavat roolinimikkeet jätetään sivuun.

Kiusaamis-termille on oma paikkansa, koska on myös tekoja mitä se sopii kuvaamaan. Itse olemme kuitenkin työskentelyssä päätyneet puhumaan suurimmaksi osaksi konflikteista. Kun aktiivisesti työskennellään sen eteen, että tilanne saadaan käsiteltyä ja päättymään, eivät itse osapuolet ole pitäneet käyttämäämme vähemmän osoittelevaa termistöä tilanteen vähättelynä.

Ja vähän pienempienkin konfliktien selvittäminen aikuisten avulla on yksi parhaista kiusaamisen ehkäisyn keinoista.

Ville Koikkalainen ja Heikki Turkka
K-0 - Kiusaamiseen puuttuva hanke


Teksti on osa kiusaamiseen puuttuvaa työtä käsittelevää blogisarjaamme. Sarja julkaistaan syksyn 2018 aikana. 

Lue sarjan ensimmäinen osa "Selvittämättömiä konflikteja nolla" , 25.8.2018

Blogisarja kytkeytyy Aseman Lapset ry:n K-0-hankkeessa vuosien 2017-2018 aikana saatuihin havaintoihin ja huomioihin. Kiusaamiseen puuttuva K-0 on hanke, jossa kehitetään työmuotoa vastaamaan pitkään jatkuneisiin tai monimutkaistuneisiin koulukiusaamistapauksiin. Kehittämistyön aikana Aseman Lapset ry:n K-0-tiimi on jalkautunut poliisin kanssa helsinkiläisiin ala- ja yläkouluihin tilanteissa, joissa koulujen toimenpiteet eivät ole riittäneet ja kiusaamisesta on jo tehty yksi tai useampia rikosilmoituksia tai virka-apupyyntö.

Toivomme, että sarja herättää pohtimaan koulussa tapahtuvia konflikteja moniulotteisesti, miten niihin pureutumista voisi entuudestaan tehostaa sekä mitä ylipäänsä pitäisi kehittää, että lasten ja nuorten turvallinen koulupolku varmistetaan.

Lisää uusi kommentti

Uutiset

18.02.19

Kiusaamiseen puuttuva K-0-työ etenee

(Julkaistu alun perin Aseman Lapset ry:n ajankohtaiskatsauksessa 2/2018) K-0 on Aseman Lapset ry:n vuonna 2017...

Lue lisää

13.02.19

Etsimme nuorisotyön taitajaa Walkers-talolle Kamppiin - hae 28.2.2019 mennessä

Walkers-talo on 13–17-vuotiaille suunnattu kohtaamis- ja ajanviettopaikka, jossa ammattilaisten rinnalla työskentelee...

Lue lisää

12.02.19

Seksuaalisuus ja seksi ovat aina ajankohtaisia aiheita

(Julkaistu alun perin Aseman Lapset ry:n ajankohtaiskatsauksessa 2/2018) Tietoa seksistä ja seksuaalisuudesta on...

Lue lisää

11.02.19

Maahanmuuttajaäidit mukana Friends-tunneilla

Vantaalla Rajakylän koulussa maahanmuuttajaäidit ovat mukana koulun arjessa ja oppivat kieltä ja kulttuuria sekä...

Lue lisää