Etusivu / Ajankohtaista / Uutiset / Nolla kiusattua, nolla kiusaajaa (Kesän 2017 ajankohtaiskatsaus)

Nolla kiusattua, nolla kiusaajaa (Kesän 2017 ajankohtaiskatsaus)

Alkuvuodesta käynnistyneen K-0 – kiusaamiseen puuttuvan hankkeen tavoite on kunnianhimoinen. 

Kiusaaminen näkyy julkisessa keskustelussa kohtuullisen paljon ja kouluissa onkin jo käytössä useita kiusaamista ennaltaehkäiseviä ja siihen puuttuvia menetelmiä.

Kouluterveyskyselyn mukaan koulussa kiusatuksi tulleiden lasten määrä on vähentynyt hiljalleen. Yhä kuitenkin yli puolet lapsista ja nuorista kokee, että aikuiset eivät ole puuttuneet kiusaamiseen tai kiusaamista ei ole puuttumisesta huolimatta saatu loppumaan.

kiusaamiskuva_bannerimalli.jpg

Hankkeessa yhteistyössä nuorisotutkijoiden ja poliisin kanssa tehdään näkyväksi kiusaamisen problematiikkaa kiusaajan, uhrin, perheen, koulun ja eri ammattikuntien näkökulmasta. Tämän pohjalta kehitetään uusia keinoja erityisesti monimutkaisiin ja pitkittyneisiin kiusaamistapauksiin puuttumiseksi. Prosesseja näkyväksi tekemällä niitä pystytään tulevaisuudessa myös paremmin ennaltaehkäisemään.

Rohkeus pyytää tukea

Kokemusten mukaan kiusaamiseen puuttuminen on vaikeaa, jos aikuinen jää yksin. Ammattilaistenkin keskuudessa tuntuu silti istuvan yllättävän tiukasti ajatus, että avunpyyntö olisi jonkinlaista heikkoutta. – Ei ole järkeä yrittää hallita kaikkea itse. Se voi johtaa siihen, ettei asioiden selvittelyyn tartuta tarpeeksi järeästi – tai pahimmillaan ollenkaan, hanketta luotsaava Heikki Turkka painottaa.

Aina kun nuori oirehtii, tulisikin yhteistyötä lisätä koulun, kodin ja muiden toimijoiden kuten nuoriso- työn osaajien kanssa. Näin voidaan varmistaa tarvittavat resurssit asioiden selvittelyyn ja korjaamiseen.

– Eihän mekään kaksin Heikin kanssa saataisi kuin pieni puro aikaan. Mutta kun saamme aktivoitua eri organisaatioista pienen panoksen yhteistyöhön, huomaamme, että resursseja onkin aika paljon ja sitä kautta myös työn jälki erilainen, Turkan työpari Ville Koikkalainen valottaa.

Toimintaympäristö vaatii yhteistyötä
Sosiaalisen median myötä koulussa ja vapaa-ajalla tapahtuvien kiusaamistapausten raja on hämärtynyt ja siksi entistä enemmän korostuu esimerkiksikoulun ja nuorisotyöntekijöiden välisen yhteistyön ja tiedonvaihdon merkitys. Koulujen ympärille rakennettu moniammatillinen yhteistyö onkin saatu hienosti käyntiin.

Yhtenä lähtökohtana yhteistyössä on rikkoa ajatusta meidän ja teidän nuorista. Sitä puhetta kuulee valitettavan usein.
 Nuorten kasvatustyön ohella onkin tärkeää herätellä aikuisia kiinnittämään huomiota siihen, miten nuorista puhutaan ja kuinka heitä kohdataan. Tämä on erityisen tärkeää oireilevien nuorten kohdalla. Pahimmillaan aikuiset luovat stigmaa, jossa nuorelle ei anneta muuta vaihtoehtoa kuin olla ”ongelmanuori”.

Sovittelua puolueettoman aikuisen johdolla

Hankkeessa hyödynnetty sovittelu on näyttänyt voimansa. Menetelmässä nuoret lähtevät aikuisten johdolla itse tekemään työtä sovinnon löytämiseksi sen sijaan, että aikuiset sanelisivat esimerkiksi sanktioita. Katse on tulevaisuudessa: miten tämä tulehtunut tilanne saataisiin yhdessä elpymään.

Yhteistyökumppaneilta on saatu hyvää palautetta siitä, että kouluun on tullut ulkopuolinen toimija. Sen merkitys korostuukin erityisesti pitkään jatkuneiden konfliktitilanteiden selvittelyssä. Jos koulu on yrittänyt setviä kiusaamistilannetta siinä onni tumatta, voi nuoren olla vaikea luottaa koulun aikuisiin.
 Alkuvuoden aikana on myös huomattu, että usein konfliktien takaa löytyy pulmia koko luokan ryhmädynamiikasta, ja silloin työskentely onkin syytä ulottaa koko luokkaan.

Tapausten monimutkaisuus yllätti

Kaksi rautaista ammattilaista on ehtinyt nähdä uransa aikana monenlaista. Silti konfliktien laajuus on yllättänyt.

– Lähdimme selvittelemään nuorten välisiä konflikteja. Sovittelupöytään on kuitenkin päädytty myös pelkästään aikuisten kanssa, Koikkalainen kertoo.

Pahimmillaan koulun ja kodin välillä on suurta epäluottamusta. Joskus syynä on tiedonkulkuun tai jopa sanavalintoihin liittyvät seikat, jotka aiheuttavat väärinymmärryksiä. Tunnekuohuiltakaan ei ole vältytty, kun vanhempien huoli ja neuvottomuus on kasvanut liian suureksi. Myös siihen on törmätty, että vanhemmat pelkäävät leimautuvansa hankaliksi ja lapsensa kärsivän siitä, jos heillä on kriittistä sanottavaa koulun toiminnasta.
Kiusaamistilanteiden selvittely onkin vaativaa ja vastuu niiden selvittelystä kuuluu aikuisille. Aina nuoret eivät itsekään tiedä, ovatko he uhreja vai tekijöitä tai uhri ei välttämättä edes tunnista olevansa kiusaamisen kohteena. Liian usein nuoret myös ajattelevat, että jos kiusaaminen on monisyistä ja on itsekin töpeksinyt, heillä ei ole oikeutta pyytää aikuisilta apua.

– Aikuiset ovat säätäneet oppivelvollisuuden, joten aikuisten tehtävä on myös luoda turvalliset puitteet koulutielle. Se on tämänkin hankkeen perimmäinen tarkoitus, Turkka muistuttaa. 

Helsingissä toteutettavaa hanketta rahoittavat ME-säätiö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Aseman Lapset ry. 

Lisää uusi kommentti

Uutiset

07.11.17

Mustetta Valkealla - nuorten sarjakuvatapahtumasta taidenäyttely Oulun kaupunginkirjastoon

”Tiesitkö, että sun pylly tärisee kun sä kävelet?” murrosikään kohta ehtivä tyttö pamautti naiselle ivallisesti....

Lue lisää

25.10.17

Walkers-bussi toimii Suutarilassa loppuvuoden ajan

Syksy etenee ja Walkers-bussi saapuu seuraavaksi Suutarilaan! Bussi toimii alueella 24.10–15.12.2017.   Bussi...

Lue lisää

24.10.17

Aseman Lapset ry:n hankepäällikkö Heikki Turkka jäseneksi Nuorisotakuu-kärkihankkeen neuvottelukuntaan

Aseman Lapset ry:ssä kiusaamiseen puuttuvaa K-0-hanketta luotsaava Heikki Turkka kutsuttiin mukaan hallituksen...

Lue lisää

11.10.17

Hiphop-artisti Dilemma: "Toivon, että nuoret jaksavat uskoa itseensä, vaikka maailma on joskus raaka"

Joonas Linnamaa alias Dilemma on hiphop-artisti ja entinen perheväkivallan uhri, joka julkaisi omista...

Lue lisää