Etusivu / Ajankohtaista / Uutiset / Opinnäytetyö: Myönteinen tunnistaminen Walkersin toiminnassa

Opinnäytetyö: Myönteinen tunnistaminen Walkersin toiminnassa

“Nauruhien hajua ja lämmintä kahvia”

Tänä keväänä palautin Helsingin Walkersille tekemäni ammattikorkeakoulun opinnäytetyön, jossa sovelsin myönteisen tunnistamisen teorioita Walkersin arkeen. Tein opinnäytetyöni Metropolia-ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmaan.

aleksi_rytkonen_0.jpg

Tutustuin alunperin Walkersiin kuultuani siitä ystävältäni. Konseptista kiinnostuneena päädyinkin sitten suorittamaan opintoihini kuuluvaa vapaaehtoistyön harjoittelua Helsingin Walkersille ja sille tielle olen jäänyt. Tämänkin jälkeen olen ollut säännöllisen epäsäännöllisesti kahvilassa nähtävävissä oleva hahmo. Olikin minulle luontevaa tehdä myös ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Walkersille, sillä toiminta oli minulle jo ennestään tuttua.

Perustana opinnäytetyössäni oli myönteisen tunnistamisen teoria, jonka kautta peilasin Walkersilla käyvien nuorten kokemuksia kahvilassa viettämästään ajasta. Myönteinen tunnistaminen pohjaa sisältönsä tunnustamisen teorioihin, jotka juontavat muun muassa Hegelin ja Axel Honnethin tuotannosta. Ajatuksena tunnustamisessa on se, että jokaisella ihmisellä on tarve saada osakseen sosiaalista tunnustusta muilta ihmisiltä. Tunnustaminen on sitä, että henkilö tulee tunnistetuksi omana itsenään ja saa positiivista vahvistusta minäkuvalleen. Erityisen tärkeää tämän voi nähdä olevan nuoruudessa, jossa omaa identiteettiä muodostetaan ja minäkuvaa rakennetaan.

Myönteinen tunnistaminen on prosessi

Myönteinen tunnistaminen on luotu täydentämään varhaisen puuttumisen puutteita ja täydentämään nuorten kanssa työskentelevien työkalupakkia. Teoria syntyi Tampereen yliopiston Tilan ja poliittisen toimijuuden tutkimusryhmän (SPARG) työskentelyn tuloksena yhteistyössä alan työntekijöiden kanssa. Avaan tässä tekstissä alustavasti myönteistä tunnistamista, mutta mikäli aiheeseen haluaa tutustua syvällisemmin, se onnistuu esimerkiksi tutustumalla tähän Nuorisotutkimusseuran sivuilta löytyvään julkaisuun.

Myönteinen tunnistaminen prosessina voidaan jakaa paloihin, joita ovat tutustuminen, tunnustaminen ja tukeminen. Tutustuminen on prosessin ensimmäinen vaihe, joka leikkaa kaikkea tulevaa vuorovaikutusta. Tutustumisessa olennaista on löytää se tapa, jolla nuori näkee itsensä ja muodostaa tunnustamista ja tukemista varten side nuoreen. Tutustuminen on olennainen vaihe, koska mikäli se ei onnistu on myös vaikeaa antaa nuorelle tukea tai tunnustusta. Tunnustamisen idea on löytää ratkaisuja nuoren haasteisiin voimavaralähtöisesti tukemalla nuoren vahvuuksia. Tukeminen on puolestaan lähimpänä aikuisen interventiota nuoren arkeen, mutta siinäkin on tarkoitus säilyttää rinnalla kulkijan rooli paternalistisen lähestymistavan sijaan.

Ilmapiiri tekee Walkersista turvallisen

Keräsin opinnäytetyöni aineiston haastattelemalla seitsemää Walkersilla jo pidemmän aikaa käynyttä nuorta, jotka ovat sittemmin siirtyneet vapaaehtoisiksi. Saamani aineisto antoi selkeää osviittaa siitä, että Walkersin toiminnassa on sovellettu myönteisen tunnistamisen mukaista ajattelua jo pidemmän tovin. Opinnäytetyöni raottaa ikkunaa aiemmin nuoren roolissa paikalla käyneiden kokemusmaailmaan ja sitä kautta kertoo meille jotakin Walkersin luonteesta. Olennainen viesti, joka toistui haastatteluissa oli Walkersin ilmapiirin merkitys. Walkersia pidettiin paikkana, jossa nuorten on turvallista kohdata toisiaan ja aikuisia. Haastateltavat kokivat myös tulevansa ymmärretyiksi työntekijöiden taholta, eikä suhdetta aikuisiin koettu niin vahvasti hierarkkisesti kuin muissa nuorten palveluissa. Tämä tiivistyy myös Walkersin julkilausuttuun eetokseen rinnalla kulkemisesta.

Myönteinen tunnistaminen on näkökulmana tärkeä avaus nuorisotyön kentälle, sillä sen avulla voidaan kehittää nuorten kanssa tehtävää työtä uudelle tasolle. On mielestäni myös mainitsemisen arvoista puhua siitä, mitkä asiat yleisesti havaitaan merkityksellisiksi asioiksi nuorten kanssa työskennellessä. Vaikka haastavia hetkiä ei saakaan lakaista maton alle, on syytä antaa tunnustusta sekä nuorille että nuorten kanssa työskenteleville niistä positiivisuuden hetkistä, joita voidaan tulevaisuudessa käyttää voimavaroina. Syrjäytymisestä puhuttaessa saatetaan unohtaa nuorena elämisen ilo. Onkin mielestäni paikallaan antaa myös hyväntuuliselle keskustelulle ja lämpimän ilmapiirin luomiselle sen ansaitsema arvo nuorten kanssa tehtävässä työssä. Näkisin, että näkökulmalle löytyisi käyttöä myös muiden nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten keskuudessa.

taulukko_aleksin_oppariin_0.png

Opinnäytetyön kokonaisuudessaan pääset lukemaan täältä: https://theseus.fi/handle/10024/131294

Aleksi Rytkönen

 

Lisää uusi kommentti

Uutiset

03.11.17

Walkers-auto kohtaa Tampereen liikkuvia nuoria loppuvuoden

Matkailuatosta nuorten kohtaamispaikaksi rakennettu Walkers-automme Kissa on liikkunut Tampereen ympäryskunnissa...

Lue lisää

25.10.17

Walkers-bussi toimii Suutarilassa loppuvuoden ajan

Syksy etenee ja Walkers-bussi saapuu seuraavaksi Suutarilaan! Bussi toimii alueella 24.10–15.12.2017.   Bussi...

Lue lisää

24.10.17

Aseman Lapset ry:n hankepäällikkö Heikki Turkka jäseneksi Nuorisotakuu-kärkihankkeen neuvottelukuntaan

Aseman Lapset ry:ssä kiusaamiseen puuttuvaa K-0-hanketta luotsaava Heikki Turkka kutsuttiin mukaan hallituksen...

Lue lisää

11.10.17

Hiphop-artisti Dilemma: "Toivon, että nuoret jaksavat uskoa itseensä, vaikka maailma on joskus raaka"

Joonas Linnamaa alias Dilemma on hiphop-artisti ja entinen perheväkivallan uhri, joka julkaisi omista...

Lue lisää