Etusivu / Toimintamuotomme / Katusovittelu

katusovittelu_rgb_alnetti1_400.png

 

Katusovittelu

Katusovittelussa puututaan oireilevan tai rikoksen uhrina olleen nuoren elämäntilanteeseen kokonaisvaltaisesti.

Katusovittelussa nuorten välisiin konflikteihin tartutaan rakentavalla tavalla. Työmuodossa häiriökäyttäymisellä tai rikoksilla oireilevat nuoret voivat sovittaa tekonsa yhdessä sovitulla tavalla. Niin tekijälle kuin mahdolliselle uhrille tarjotaan tilaisuus tapahtuneen käsittelyyn sekä tarvittaessa tukeen ja ohjaukseen.

Sovittelu tapahtuu nuoren, asianomistajan, nuoren huoltajien sekä puolueettoman sovittelijan yhteisessä neuvottelussa. Sovittelijoina toimivat ammattikasvattajat yhdessä sovittelutoimistojen kanssa varmistavat, että korvaustapa on nuoren ikätasolle sopiva. Korvaus voi olla esimerkiksi työkorvaus, käyttäytymissopimus, rahakorvaus tai osallistuminen konfliktityöpajaan. Suuria rahakorvauksia pyritään kuitenkin välttämään.

Menetelmää voidaan hyödyntää nuorten välisten, usein monisyisten, konfliktien ratkomiseen. Tapauksissa saattaa olla useita tekijöitä ja uhreja, ja roolit voivat limittyä keskenään. On tärkeää, että jokainen osapuoli saa tilaisuuden esittää oman näkemyksensä tapahtuneesta ja tulla kuulluksi. Sovittelutapaamisessa keskeistä on eri osapuolten kasvokkainen kohtaaminen ja toisen näkökulman kuuleminen. Joskus jo pelkkä sovitteluun osallistuminen voi opettaa rakentavampia keinoja toimia ikätovereiden kanssa.

Nopea käsittely ja kokonaisvaltaista tukea

Sovitteluun osallistuminen tarjoaa nuorelle mahdollisuuden asioiden selvittämiseen. Katusovittelu pyritään järjestämään mahdollisimman pian tapahtuneen jälkeen. Toisinaan jutun päätyminen esimerkiksi poliisin tutkinnasta soviteltavaksi saattaa kestää, mutta prosessia kehitetään yhteistyössä sovittelutoimistojen kanssa nopeammaksi. Nuorten aikakäsitys on erilainen kuin aikuisilla, joten asian nopea käsittely on erityisen tärkeää. Tilanteen selvittäminen auttaa jättämään menneen taakseen ja parhaassa tapauksessa katkaisemaan huolestuttavan kierteen.

Tavoitteena ei ole nuoren rankaiseminen vaan kasvattaminen. Nuoren huoltajat otetaan tilanteen selvittelyyn mukaan alusta lähtien ja toiminnan puitteissa voidaan tarvittaessa tarjota perheelle tukea myös sovitteluprosessin päätyttyä. Sekä nuoren että huoltajien suostumus tarvitaan katusovittelun käynnistämiseksi.

Työmuoto perustuu vahvaan verkostotyöhön. Yhteistyötä tehdään muun muassa sovittelutoimistojen, poliisin, järjestyksenvalvonnan, nuorisotoimen ja sosiaalitoimen kanssa. Vuoden 2017 alussa aloitettiin Helsingissä yhteistyö, jossa katusovittelijat toimivat sovittelutoimiston vapaaehtoissovittelijoiden työpareina nuorten jutuissa. Tavoitteena on saada sama yhteistyömalli kaikkiin Suomen sovittelutoimistoihin vuosien 2018–2019 aikana.

Ryhmätyöskentelyssä keskitytään tunne- ja kaveritaitoihin

Toisinaan korvaustapa voi toimia osallistuminen ammattikasvattajien vetämään ryhmätoimintaan. Ryhmissä keskitytään konfliktinratkaisutaitoihin, erilaisten tunteiden tunnistamiseen ja ilmaisemiseen sekä itsetuntemuksen vahvistamiseen.

Ryhmätoiminnan tarkoituksena on edistää nuoren omaa harkintaa ja kykyä pysyä poissa hankaluuksista. Työpajojen sisältö ja kesto riippuu ryhmän tarpeista, yleensä tapaamisia on 6-12.

Katusovittelun tausta

Katusovittelu on alunperin Norjassa kehitetty työmuoto, jonka Aseman Lapset ry on mukauttanut Suomen olosuhteisiin. Vuosien 2013 ja 2014 aikana sovittelutoimintaa toteutettiin pienimuotoisesti Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamien hankkeiden ohessa lähinnä Kampin kauppakeskuksessa ja kauppakeskus Itiksessä. Vuoden 2015 alusta RAY (vuoden 2017 alusta STEA) myönsi toiminnalle kolmevuotisen hankerahoituksen, jonka turvin toimintaa päästiin kehittämään ja laajentamaan.

Vuosille 2018–2019 hanke sai STEA:n jatkorahoituksen. Jatkohankkeen päätavoite on saada katusovittelu sisällytettyä osaksi sovittelutoimistojen keinovalikoimaa. Tavoitteena on saada työtapa laajasti käyttöön ja kehittää sovittelutoimintaa lasten ja nuorten tarpeita nykyistä paremmin huomioivaksi. Työtapaa kehitetään yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa.

Vuoden 2013 sovittelutapauksista tilattiin valtiotieteen lisensiaatti Irma Nikulalta selvitys, jossa hän arvio mallin soveltuvuutta Suomeen. Loppuraportti on luettavissa täällä.

Hankkeen ohjausryhmätuettu_veikkauksen_tuotoilla_nettikoko_0.jpg

Etelä-Savon ja Varkauden alueen sovittelutoimisto, Reetta Ikonen
Helsingin sovittelutoiminta, Mirva Keinänen
Kirkkohallitus, Mikko Mäkelä
Oikeusministeriö, Saija Sambou
Poliisihallitus, Pekka Heikkinen
Rikosuhripäivystys, Jaana Koivukangas
Naapuruussovittelu, Mirjam Attias
Verso, Janne Johansson
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Mari Kaltemaa-Uurtamo

Lisätietoja

  • Julia Saarholm, kouluttaja, puh. 050 505 8737, julia.saarholm(@)asemanlapset.fi
  • Virpi Roponen, kouluttaja, puh. 040 847 5739, virpi.roponen(@)asemanlapset.
  • Heikki Turkka, hankepäällikkö, puh. 050 518 5511, heikki.turkka(@)asemanlapset.fi

Katso tästä tekemämme videoesittely katusovittelusta.

Uutiset

19.06.18

Työntekijä tutuksi: Niilo, Wauto-toimintavastaava

Aseman Lapset ry on nuorten hyvinvoinnin parantamiseen pyrkivä organisaatio, joka tekee monenlaista työtä. Tehtävänäni...

Lue lisää

12.06.18

Työntekijä tutuksi: Elsu, yhteisökehittäjä, löytävä nuorisotyö

Aseman Lapset ry on nuorten hyvinvoinnin parantamiseen pyrkivä organisaatio, joka tekee nuorten kanssa monenlaista...

Lue lisää

23.04.18

Ohjelmaton aika on korvaamattoman arvokasta

(Teksti on alunperin julkaistu Nuorisotyö-lehdessä 1/2018.) Nykypäivän hektisen elämäntahdin vastapainoksi myös...

Lue lisää

04.04.18

Miksi kiusaamista ei saada loppumaan kouluissa?

Yhteistyö aikuistoimijoiden välillä ontuu Kiusaamistapausten monisyisyys, luottamuksen puute kodin ja koulun välillä...

Lue lisää