Parannettavaa on ainakin sopimuksen tiedottamisessa ja kuntien palveluissa. Eri kunnissa lapset saattavat saada täysin erilaista palvelua. Esimerkiksi luokkien oppilasmäärät ja terveyspalvelut vaihtelevat.

Erityisen paljon ongelmia on lasten osallistumisessa ja vaikuttamisessa. Sekä lapsen oikeuksien sopimus että Suomen perustuslaki takaavat lapselle oikeuden vaikuttaa ja tulla kuulluksi itseään koskevissa asioissa. Lisäksi oikeus vaikuttaa koulussa ja kunnassa on kirjattu Opetushallituksen valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan.

Koulumaailmassa lasten osallistuminen tarkoittaa käytännössä esimerkiksi tukioppilas- tai oppilaskunta-toimintaa, juhlien järjestämistä, harrastuskerhoja tai vaikka koululehden tekemistä. Kunnassa lapset voivat päästä osallistumaan nuorisovaltuuston kautta. Lasten mielipidettä tulisi kuulla esimerkiksi kirjastoja, leikkipuistoja tai harrastuksia koskevissa päätöksissä.

Suomen Unicefin ohjelmajohtaja Inka Hetemäki muistuttaa, että lasten ikä tulee aina ottaa huomioon.

- Ei ole tarkoitus, että lapset päättävät vaikka verotuksesta, vaan jostain mistä itse tietävät: omasta ympäristöstään. 

Suomalaislapsilla vähän vaikuttamismahdollisuuksia

Koulutustutkimusjärjestö IEA:n vuosituhanteen vaihteessa tekemän Civics-tutkimuksen mukaan lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuudet ovat Suomessa selvästi keskitasoa heikommat. Tulos saattaa yllättää, sillä kansainvälisissä koulutusvertailuissa Suomi on yleensä sijoittunut kärkitasoon.

Saman suuntaisen tuloksen antaa kotimainen kouluterveyskysely vuodelta 2006, jossa keskimäärin puolet yläkoululaisista arvioi, ettei heidän mielipiteitään oteta huomioon koulutyötä kehitettäessä.

Suomessa lasten ääntä tuo kuuluviin esimerkiksi Opetushallituksen organisoima Lasten ja nuorten foorumi, joka pyrkii antamaan lapsille ja nuorille mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskunnan asioihin. Suomen Lasten Parlamentti tuo lapsen oikeuksia ihmisten tietoisuuteen ja kokoaa lapset yhteen keskustelemaan itseään koskevista asioista. 

- Tällainen toiminta on arvokasta, mutta ei kuitenkaan ratkaisu yksinään. Miten saadaan syrjäytyneiden ääni kuuluviin? Inka Hetemäki sanoo.

Peltokorven koululaiset saavat äänensä kuuluviin 

Lapsen oikeuksien sopimus saattaa paperilla ja viranomaisten suussa kuulostaa viralliselta ja vaikealta. Todellisuudessa sopimuksen asiat ovat hyvin käytännönläheisiä. Hyviä käytäntöjä löytyy esimerkiksi Kokkolan Peltokorven alakoulusta.

Peltokorven koulussa on 61 oppilasta, ja ilmapiiri on avoin ja luottavainen. Kemppaisen mukaan koko koulun henkilökunta siivoojia ja keittäjiä myöten on kasvatusvastuussa.

- Lapsilla on kyllä oikeus vaikuttaa, mutta isoista asioista päättävät tietysti aikuiset, rehtori Timo Kemppainen kertoo.

Peltokorven koulussa lapsen oikeuksien sopimus otetaan siis huomioon. Oppilaiden mielipiteitä on kysytty esimerkiksi kerhotoimintaa suunniteltaessa. Kun koulun pihaan rakennettiin päiväkoti ja leikkimistila kutistui, tehtiin oppilaiden toivomuksesta takapihan metsään leikkipaikka. Sinne voi rakentaa vaikka majoja.

- Olemme panostaneet siihen, että opettajilla on aikaa oppilaille. Ei matikka ole niin tärkeää kuin vaikka riitatilanteen selvittäminen. Joka mutkassa pyritään kuuntelemaan ja aistimaan, jos jollakin on joku hätänä, Kemppainen kertoo. 

Samaa sanovat myös koulun oppilaat. Yhdistetyn viidennen ja kuudennen luokan oppilaat pitävät koulua mukavana paikkana, jonne on helppo tulla.

- Parasta on se, että koulu on niin pieni, että tuntee kaikki nimeltä, Iida-Emilia Peltoniemi sanoo.

Myös opettajilla on aikaa kuunnella oppilaiden kuulumisia. 

- Opettaja aina kyselee vaikka mitä lomalla on tehnyt, tai jos on ollut reissussa, Juuso Parpala kertoo.

- Ja aina saa mennä ovelle koputtamaan, jos jokin pyörii mielessä, Lauri Parpala sanoo. 

Oppitunneillakin on tilaa keskustelulle.

Vaikuttaminen on luonteva osa arkea

Pienessä koulussa oppilailla on mahdollisuus vaikuttaa päätöksiin, kuten lapsen oikeuksien sopimus edellyttää. Lauri Parpalan mielestä oppilaiden mielipidettä kysytään niin usein, ettei sitä aina huomaakaan.

Lotta Märsylä kertoo, että luokan istumajärjestykseen saa itse vaikuttaa. Usein kysytään myös, haluavatko oppilaat sisä- vai ulkoliikuntaa. Hanna Tuunalan mielestä hauskimpia ovat sellaiset päivät, jolloin opettaja vain kirjoittaa tehtävät taululle, ja oppilaat saavat itse päättää missä järjestyksessä haluavat mitäkin tehdä.

- Jos ollaan tehty hyvin töitä, saadaan päättää minne mennään retkelle. Kerran vierailtiin myllyllä ja joskus käytiin metsäretkellä, Jere Panula muistelee.

Lapsen oikeus vaikuttaa tarkoittaa myös esimerkiksi tapahtumien järjestämistä. Oppilaat järjestävätkin yhdessä opettajien kanssa liikuntapäiviä ja yökouluja. Aleksis Kiven päiväksi valmistettiin runoja ja näytelmiä esitettäväksi koulun muille oppilaille. Mukavia ovat olleet myös kävelytapahtumat, hiihtokisat ja lasten olympialaiset. 

Teksti ja lasten kuvat: Miia Vähähyyppä

Kuvitus: Felix Siivonen