Frontpage / Ajankohtaista / Uutiset / Blogikirjoitus: Kohti uutta normaalia

Blogikirjoitus: Kohti uutta normaalia

Nuorisotyön merkitys kasvaa poikkeusoloissa, kun nuorten arjesta puuttuvat nyt tutut ja turvalliset aikuiskontaktit. Kunnat ja järjestöt ovatkin pyrkineet vastaamaan nuorten tarpeisiin kehittämällä ja lisäämällä verkossa tapahtuvaa kohtaamista kuten chattejä. Nuoria ei saa unohtaa poikkeusoloissakaan. 

Valtaosa myös Aseman Lasten kasvokkain toteutettavasta kohtaavasta toiminnasta on poikkeusolosuhteiden vuoksi muuntunut kohtaamisiksi verkossa. Kun arki on mullistunut, verkkoympäristöissä päivystävät ammattilaiset tuovat monille nuorille päivärytmiä ja turvallisia kohtaamisia digitaalisilla alustoilla – siis niille nuorille, joilla verkkoon on pääsy ja välineet hallussa. 

Tällä hetkellä keskeisimpiä kanavia verkkonuorisotyössä ovat eri some-kanavat kuten Instagram, Snapchat ja TikTok. Tuttuihin ja saavutettaviin nuoriin pidetään myös henkilökohtaista yhteyttä ihan perinteisesti puhelimella ja viestitellen. Erityisesti erilaiset chatit ovat muodostuneet tärkeiksi paikoiksi kohdata ja kuulla niitä nuoria, jotka omaehtoisesti hakevat keskusteluyhteyttä turvallisen aikuisen kanssa. Aseman Lasten oman, Discord-alustalla toimivan virtuaalisen Walkers-kahvilan lisäksi toimimme muun muassa SPR:n ja Mieli Suomen Mielenterveys ry:n koordinoimassa Sekasin-chatissa. 
 

Ajatusten siirtoa pois pimeästä kuplasta 

Chattikeskustelut nuoren kanssa ovat yleensä ongelmalähtöisiä, ja niihin hakeudutaan pienemmän tai isomman ketutuksen, ahdistuksen tai pahan olon takia. Aikuinen päivystäjä – ammattilainen tai vapaaehtoinen – kulkee rinnalla, kuuntelee, neuvoo ja tarvittaessa ohjaa eteenpäin. Näin me aikuiset suuressa viisaudessamme haluamme ajatella. 

Tarkoitus ei ole vähätellä. Nuoren kokemus ahdistuksesta ja pahasta olosta on aina otettava vakavasti – ja ei ihme, jos ahdistaa: kavereita ei saa tavata, harrastukset on peruttu ja missään ei saisi olla. Paitsi tietysti kotona. Ja kaikille nuorille koti ei tässä(kään) tilanteessa ole se paras paikka. 

Osa yhteydenotoista sisältää rankkaa settiä, jopa paljon nähneille ja kokeneille ammattilaisille. 

Osa nuorista tuntuu kuitenkin etsivän myös ihan normaalia, tavallista keskusteluyhteyttä. Sellaista, jossa voi rennosti keskustella, heittää läppää, ja jonka jälkeen on kiva olo ja helpompi hengittää. Minua kuunneltiin, sain sanoa. Kommunikointia, nuoren normaalia sosiaalisuutta, huolien kielellistämistä, uuden näkökulman etsintää. Perusnuorisotyötä. 

Usein tällaisetkin chattikontaktit kuitenkin alkavat suurella määrällä angstia ja huolta: on tosi-tosi paha olla, en tiedä miten edetä, tekisi mieli olla syömättä tai satuttaa itseä. Hyvän chattipäivystäjän tulisi kuitenkin osata tunnistaa onko kyseessä vakavampi oirehdinta vai sellainen huolipuhe, jonka me aikuiset olemme asettaneet kanssakäymisen sisäänpääsyvaatimukseksi, syyksi saada tulla juttelemaan. 

Osa nuorista osaa luoda kontaktin ja keskustelun pelkästään oireiden kautta. Pitää olla jokin kamala ongelma, että saan tulla huomatuksi. Tai ainakin paha olla. Osalla nuorista voi olla takanaan pitkäkin liuta hoitokontakteja, ja kaikki uudet tilanteet aikuisen kanssa koetaan varmemmaksi aloittaa samoilla mantroilla kuin hoitotilanteissa. On tärkeää kuulla huoli ja olla aidosti empaattinen, mutta joissain tapauksissa keskustelun edetessä saattaa myös huomata kuinka ääni kellossa vähitellen muuttuu. Pienten kysymysten avulla kelkka voi olla hyvinkin käännettävissä. Oletko muistanut käydä tänään ulkona? Mitä kivoja asioita sinulle on tänään tapahtunut? Ai, kissa sai pentuja? Soittiko kaveri vai soititko sinä? Tuntuiko se hyvältä? Ajatusten siirtoja pois pimeästä kuplasta.  

Ai, en mä oo aatellukaan sitä noin. No joo, voi olla kun sä sen nyt tolleen sanoit. Aina ei tarvitse kauhoa syvästä päästä, puhua voi ihan tavallisista ja hyvistäkin asioista. Tai ihan vaan puhua – tai tässä tapauksessa siis kirjoittaa. 
​​​​​​​

On oltava siellä, missä nuoret ovat 

Chat on viestinnällisenä, saatika sitten nuorisotyöllisenä ympäristönä erityisen haastava. Keskustelukumppania ei näe, ei kuule - näkee vain sen, mitä kirjoitetaan. Rivien välistä on vaikea lukea, normaalit kasvokkain tapahtuvan viestinnän lainalaisuudet eivät toimi. Väärinymmärryksen vaara piilee jokaisessa ilmaisussa. Hymiöitä tulisi käyttää mahdollisimman vähän, ne voivat antaa vääriä signaaleja ja yleensä tarkoittavatkin eri ihmisille eri asioita. Ja sitten vielä lollit, yolot, KVG:t ja ESAD. 

Nuoruuden lainalaisuudet näyttävät kuitenkin olevan voimassa myös nettikeskusteluissa: Jos nuorelta kysyy liikaa kysymyksiä kerralla, voi vahingossa tiputtaa hänet linjoilta alta aikayksikön. Tai vääriä kysymyksiä. Tai kysymyksiä ollenkaan. XD. 

Chat-päivystysyhteisön riittävä ammatillinen tuki sekä vertaistuki ovat ehdoton edellytys kohtaamisten laadun varmistamiseksi, etenkin kun joukossa on myös ei-ammattilaistaustaisia vapaaehtoisia. Hyvin toimiessaan nykytekniikka mahdollistaa hyvin konsultoinnin, vinkkaamisen, jatkossa jopa nuoren eteenpäin ohjauksen. Apua on aina saatavissa, eikä kukaan päivystäjä jää yksin haasteellisen tai rankankaan kohtaamisen kanssa.  

Chatissa toimivat aikuispäivystäjät, niin ammattilaiset kuin Walkers-vapaaehtoisetkin, ovat pääsääntöisesti pitäneet chat- ja nettimaailman kylmään veteen hyppäämistä erityisen hyvänä ammatillisen kehittymisen paikkana. Vaikka ikäviinkin asioihin väistämättä törmää, ovat päivystäjät kokeneet saavansa työhönsä erityistä perspektiiviä. On oltava läsnä siellä, missä nuoret ovat – julkisissa tiloissa, puistoissa, kadulla, kauppakeskuksissa ja nyt viimeistään siis myös verkossa. Parhaimmassa tapauksessa verkkonuorisotyöstä ja chat-palveluista tulee poikkeusajan jälkeinen uusi normaali ja peruspalvelu monessa Walkersissa, järjestössä ja kunnassa. Ja hyvä niin. Jo oli aikakin. 
​​​​​​​

Susanna Ylimys, toimintavastaava, Löytävä nuorisotyö 
Teemu Hanhineva, viestintävastaava 

Kirjoittajat ovat Aseman Lapset ry:n työntekijöitä. 

Aseman Lapsissa jalkaudumme edelleen myös kaduille ja julkisiin paikkoihin yhteistyökumppaneidemme kanssa, toki turvavälit säilyttäen ja tilanteeseen sopeutuen. Kaikki nuoret eivät löydy netistä, vaan valitettavan usein ihan jostain muualta.

Lisää uusi kommentti

Uutiset

01.12.20

Tyttötyössä on tuotu seksuaaliterveyteen liittyviä tietoja ja taitoja nuorten vapaa-aikaan

“Kiitti kaikesta tästä, tuntu hyvältä jo pelkästään se et tiesi et joku oikeesti jaksaa kuunnella.” ...

Lue lisää

01.12.20

Yksilöllisellä tuella vähennetään toisen asteen opintojen keskeytymistä

Työn takana, Erja Stenberg, projektityöntekijä, Takku-hanke  Opiskelijalla voi olla monenlaisia haasteita,...

Lue lisää

26.11.20

Tyttötyön päätöstilaisuuden tallenne katsottavissa

Tilaisuudessa ääneen pääsivät Tyttötyön projektityöntekijä Maarit Taipalinen, kasvattaja Taina Viikari Walkers-bussilta...

Lue lisää

25.11.20

Blogikirjoitus: Nuoret ovat voimavara

On korvaamattoman merkityksellistä yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta, kuinka hyvät edellytykset pystymme luomaan...

Lue lisää