Frontpage / Ajankohtaista / Uutiset / Mitä mä voin tehdä, että kaikilla on hyvä hengailla?

Mitä mä voin tehdä, että kaikilla on hyvä hengailla?

Löytävä nuorisotyö haastoi aikuiset ja nuoret pohtimaan yleistä viihtyisyyttä viime kevään ja kuluvan syksyn aikana eri kauppakeskuksissa: Helsingissä Itiksessä, Tampereella Koskikeskuksessa, Espoossa Sellossa ja Vantaalla Dixissä. 

Kauppakeskukset ovat yhä enemmän muutakin kuin ostoskeskuksia – ne ovat kodin ulkopuolisia paikkoja, jonne tullaan viettämään aikaa. Suurimmissa kauppakeskuksissa on enemmän palveluja ja ihmisiä kuin pienissä kaupungeissa. Siksi löytävän tiimi halusikin herätellä sekä aikuisia että nuoria miettimään, mitä jokainen voi tehdä yleisen viihtyisyyden ja turvallisuuden eteen.  

Löytävän tiimi Itiksessä_1.jpg

Nuoret tottuneita pohtimaan käytöstään 

“Ei ilkeilis ja kiusais ollenkaan”, “Hymyillään kaikille ja ollaan ystävällisiä”, “En pidä kovaa meteliä”. Nuorten lappuihin vastauksia syntyi varsin vaivattomasti. Moni aikuinen sen sijaan koki kysymyksen hankalaksi. Aikuisten näyttää olevan vaikea miettiä omaa toimintaansa, ja viihtyisyyden parantamista aletaan helposti hakea ulkoisista asioista.  

Nuorille käyttäytymisen ja toisten huomioon ottamisen pelisääntöjen läpikäyminen taas on arkipäivää. Heitä tuetaan oman toiminnan reflektoinnissa kotona, koulussa ja nuorisotiloilla.  
 
Pienellä johdatuksella alkoi aikuisiltakin irrota ajatuksia – joskin silloinkin miete oli helposti suunnattu ohjeeksi muille: 

“Olla kohtelias, ystävällinen ja avulias”, Muista hymy ja tervehdys”, “Pysy aitona ja kunnioita muita ihmisiä”, “Siivoat ja keräät omat roskat ja miksei vähän muidenkin.” 

Ylivoimaisesti eniten lapuissa toistui hymy ja hymyily. Myös toisia huomioiva ja kunnioittava käytös sai useamman maininnan. Jonkin verran tuli konkreettisia toiveita kuten roskiksien ja järjestyksenvalvonnan näkyvyyden lisäämistä.  

Nuorisotyöntekijät tuovat ajanviettoon turvaa 

Tilaisuuksien yhteydessä osaa nuorista jututettiin syvemmin. Haastatteluissa kartoitettiin muun muassa sitä, miksi he tulevat viettämään aikaansa kauppakeskuksiin, miten he ovat kokeneet aikuisten suhtautumisen ajanviettoon ja millaisissa tilanteissa he ovat tukeutuneet jalkautuviin nuorisotyöntekijöihin.  
 
Haastatteluihin osallistui yhteensä 97 nuorta. Osa viettää aikaa kauppakeskuksissa vain ostosten teon yhteydessä mutta monille keskukset ovat tärkeitä sosiaalisen kanssakäymisen areenoita. Useampi nuori kertoi esimerkiksi, että kauppakeskuksissa on yleensä aina joku: “Täällä näkee muitakin kavereita kuin ne joiden kanssa on liikenteessä, vaikka ei oliskaan sovittu tapaamista.”  

Kauppakeskuksissa on myös löydetty uusia kavereita. Ajanvietto kauppakeskuksissa koetaan yleisesti vapaampana kuin nuorisotiloilla, jonne hakeudutaan ennen kaikkea silloin, kun halutaan jutella tuttujen nuorisotyöntekijöiden kanssa. Nuoria haastateltaessa tuli toistuvasti esiin se, että monelle kauppakeskukset ovat harvoja kodin ulkopuolisia paikkoja, joissa voi talviaikaan viettää aikaa lämpimässä. 

Osalle nuorista jalkautuvat nuorisotyöntekijät olivat hyvinkin tuttuja. Heidän kanssaan vaihdetaan säännöllisesti kuulumiset. Nuoret kertoivat, että nuorisotyöntekijöiden läsnäolo tuo ajanviettoon turvaa ja on kiva, että aikuisten juttuseuraa on saatavilla silloinkin, kun ei jaksa lähteä nuorisotilalle.   

aikuisten_mietteita_0.jpg

“Parhaat järjestyksenvalvojat tuntee meidät nimeltä” 

Valtaosa nuorista koki kauppakeskuksissa työskentelevien aikuisten, etenkin järjestyksenvalvojien suhtautuvan heihin joko neutraalisti tai reilusti. Ne nuoret, joilla oli kokemusta siitä, että heidät oli joskus pyydetty poistumaan, ymmärsivät yleensä hyvin syyn, miksi näin oli tapahtunut.  

Eräs nuori kertoi kehottaneensa kavereitaan käyttäytymään paremmin, jottei järjestyksenvalvonnan kanssa tarvitsisi niin usein vääntää pelisäännöistä. 

Yleisemminkin nuorten kokemus oli se, että he ovat tervetulleita keskuksiin.  

Nuorten kokemuksista huomaakin sen, että viime vuosina kauppakeskustoimijoiden ja niissä toimivan järjestyksenvalvonnan perinteisiä rooleja on laajennettu. Tästä yhtenä esimerkkinä on järjestyksenvalvonnan kasvava kiinnostus lisätä osaamista nuorten kohtaamiseen.  

Huomionarvoista on kuitenkin se, että kaikilla alueilla nousi kokemus siitä, ettei nuoria aina kohdella yksilöinä. Moni on kokenut joutuvansa kärsimään jonkun muun nuoren huonosta käytöksestä.  

Aikuisten onkin hyvä muistaa, että vaikka olisi toistuvasti kehottanut nuorisojoukkoja esimerkiksi pitämään pienempää ääntä, tällä kertaa paikalla saattaa olla sellaiset nuoret, jotka eivät ole kuulleet kehotusta kertaakaan. 
 
Toiseksi aikuisten on syytä muistaa murrosikään kuuluvat kuohut. Murrosikäisen aivojen kehitykseen liittyy se, että muiden eleitä ja tunnetiloja tulkitaan helposti väärin. Siksi pienillä eleillä kuten sillä, miten aikuiset lähestyvät nuoria, on erityisen suuri merkitys.  

Teksti: Iina Juntunen


 

Lisää uusi kommentti

Uutiset

24.10.19

Nuoruus pohjoisen pienessä kylässä

”Peltovuomassa pärräsi nuori heti kuudelta Wautolle. Hän kertoi olevansa ainoa kylillä oleva nuori, muut olivat jossain...

Lue lisää

09.10.19

Walkers-bussi suuntaa Vuosaareen

Helsingin Vuosaaressa toimitaan viikot 43–50. Bussi pysäköidään Mosaiikkitorille, kauppakeskus Columbuksen ja Vuotalon...

Lue lisää

25.09.19

Löytävän nuorisotyön toimintajakso päättyy Tampereella, vuodenvaihteessa toiminta käynnistetään Kuopiossa

Tampereella helmikuussa 2018 Riikka Koskelan johdolla käynnistyneen toiminnan tavoitteena on ollut tiivistää...

Lue lisää

19.09.19

Nuorten päihteidenkäyttö nuorisotyön ja lastensuojelun yhteisenä haasteena -keskustelutilaisuuden tallenne katsottavissa

Parasta ehkäisevää päihdetyötä on nuoren kohtaaminen, huonoin vaihtoehto puolestaan on kieltää nuorisotilalla...

Lue lisää