Toivottamassakin tilanteessa suunta löytyy oikeanlaisella tuella ja rinnalla kulkien

Työn takana, Jani Hoviaro, projektityöntekijä, 3T – Toive, tavoite, tulevaisuus -hanke  

3T-hankkeessa tuetaan erityisen haastavassa työmarkkina-asemassa olevien 16–29-vuotiaiden nuorten tulevaisuuden tavoitteiden, vahvuuksien ja voimavarojen mukaisten koulutus- tai työelämäpolkujen rakentumista.  Hanke toteutetaan yhteistyössä Live Palveluiden kanssa. Aseman Lapsilla hankkeessa työskentelee Jani Hoviaro. Jani Hoviaro

– Kohtaamme työparini kanssa nuoria, joilla on erityisen tuen tarvetta tai itsenäistymisen haasteita. Luottamus aikuisiin voi olla heikko: monilta on puuttunut turvallisten aikuisten läsnäolo ja kannustus. Taustalla voi olla esimerkiksi koulukiusaamista, Jani kertoo. 

Monelle on suuri kynnys lähteä yksin hakemaan tukea oman polun löytymiseen. Palvelut näyttäytyvät monille hajanaisina ja sekavina, niiden pariin on vaikea löytää ja toisinaan mahdoton sitoutua ilman tukea. Hankkeen tavoitteena onkin madaltaa ohjaus- ja tukipalveluihin osallistumisen kynnystä. 

Käytännössä ohjauspalveluja viedään niihin ympäristöihin, joissa nuoret muutenkin liikkuvat tai viettävät aikaa. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi Kampissa sijaitseva Walkers-talo ja Kohtaus ry:n tilat. Myös julkisiin tiloihin jalkautuva työ on tärkeässä roolissa. Työmuodolla kohdataan niitä nuoria, jotka eivät käy nuorille suunnatuissa tiloissa tai käytä muita palveluita.  

– Monelle nuorelle merkitsee paljon, että aikuinen tulee heidän vapaa-ajanympäristöihinsä. Joskus jo ensimmäisen kohtaamisen jälkeen voi ehdottaa tapaamista, toisten kanssa luottamuksen rakentaminen vie pidempään. Käyntikortti annetaan kuitenkin heti ja tehdään selväksi, että tukea on saatavilla.

Missä olen hyvä, mitä elämältä toivon? 

Monien kohdalla työ on alkanut toiveiden ja haaveiden kartoittamisella, ja työskentely kestää pidempään. Tavoitteita kohti lähdetään etenemään pikkuhiljaa. Nuoren tilanteesta riippuen tavoite voi tarkoittaa työllistymistä, koulutukseen hakeutumista tai työkokeilupaikan löytymistä.  

Välietappina voi olla esimerkiksi mielekkään vapaa-ajantoiminnan löytyminen, mikä tukee päivärytmin palauttamista. Tarvittaessa autetaan esimerkiksi asunnon haussa.  

Yksilöohjauksessa korostuu tiivis yhteistyö muiden nuorten kanssa toimivien tahojen kuten oppilaitosten, sosiaalitoimen ja nuorten ohjaus- ja vapaa-ajan palveluiden kanssa. Yksilöohjaus keskittyy opiskeluun ja työelämätaitoihin, mutta joskus tarvitaan tukea esimerkiksi päihde- ja mielenterveyskysymyksissä. 

Pitkäkestoisemman yksilöohjauksen tavoitteena on vahvistaa nuoren käsitystä omasta osaamisesta ja voimavaroista sekä tukea taitoja ja kykyä toimia tulevaisuudessa itsenäisesti. 

Joskus taas riittää kevyempi tuki.  

– Erään nuoren kanssa olimme olleet yhteydessä puhelimitse ja viestein ennen ensimmäistä tapaamista, joka toteutui torstaina. Tapaamisen aikana olimme yhteydessä oppilaitokseen, johon nuori haaveili pääsevänsä. Saimme opinto-ohjaajalta ohjeet jatkuvasta hausta, jonka hoidimme nuoren kanssa saman tien. Seuraavana päivänä nuorelta tuli viesti: “Sain koulupaikan. Maanantaina alkaa koulu : )"  

Arjen hallinnan taitoja ryhmässä 

Hankkeessa on järjestetty myös ryhmätoimintaa. Vertaistuki ja kokemus siitä, ettei ole tilanteessa yksin on monille todella tärkeää.   
 
Parhaillaan on käynnissä ryhmä, jossa pohditaan muun muassa talouden hallintaa, tukiviidakossa selviytymistä ja tulevaisuuden suuntaa sekä vahvistetaan tunnetaitoja. Mukana on Aseman Lasten mielen hyvinvointia tukeva Friends-toiminta. Ryhmätoiminta tarjoaa nuorille mahdollisuuden kehittää sosiaalisia taitoja.  
 
– Moni kärsii sosiaalisten tilanteiden pelosta. Ryhmässä voi turvallisessa ympäristössä vahvistaa uskoa omaan pärjäävyyteen. On palkitsevaa seurata nuorten rohkaistumista. Silloin tuntee, että on tehnyt asioita oikein. 

Jani Hoviaro 

  • Työskennellyt Aseman Lapsissa helmikuusta 2020 
  • Koulutukseltaan: yhteisöpedagogi (amk), opiskelee ylempää ammattikorkeakoulututkintoa 
  • Motto: A person who never made a mistake never tried anything new. (Albert Einstein)

Syyskuussa 2018 käynnistynyt hanke päättyy tämän vuoden lopussa. Hanke on koordinoinut NEET-verkostoa1, johon kuuluu parisenkymmentä toimijaa. Verkosto on järjestänyt yhdessä esimerkiksi nuorille suunnattuja työpajoja ja jakanut hyviä käytäntöjä nuorten tukemiseksi. Ennen hankkeen päättymistä koordinointivastuu siirtymisestä sovitaan ja hankkeen päätyttyä työ jatkuu verkoston muiden tahojen toimesta. 
 
Työn takana -juttusarja on osa Aseman Lapset ry:n 30-vuotisjuhlavuotta. Sarjassa esitellään Aseman Lasten toimintaa työntekijöiden näkökulmasta. Järjestössä on töissä 40 nuoriso-, kasvatus- ja sosiaalialan ammattilaista. Tilaa uutiskirjeemme: https://www.asemanlapset.fi/fi/uutiskirje

1 NEET-nuoriksi (Not in Employment, Education or Training) määritellään ne 15-29-vuotiaat, jotka ovat työn, koulutuksen ja harjoittelun ulkopuolella. 


 

Sijoita nuoriin – sijoita tulevaisuuteen!

Jotta voimme jatkossakin antaa nuorillemme rakkautta ja rajoja, tarvitsemme nyt hieman rakkautta ja varoja. Tervetuloa mahdollistamaan Aseman Lasten toimintaa!

Aseman Lapset täyttää kuluvana vuonna 30 vuotta. Järjestämme nyt marraskuussa 48 tuntia kestävän kampanjan, joka tulee näkymään 1.-3.11. laajasti sosiaalisessa mediassa ja julkisuudessa. Mukana on myös yhteiskunnallisia vaikuttajia eri osa-alueilta.

Kutsummekin Sinut nyt mukaan vapaaehtoiseksi tai ihan vain kuulemaan uudesta kampanjakonseptista tunnin kestävään esikampanjatilaisuuteen, joka järjestetään etäyhteydellä:

    - ke 28.10. klo 18-19

Ilmoittaudu mukaan tilaisuuteen TÄSTÄ LINKISTÄ!

Tilaisuudessa kerrotaan tiiviisti tunnin aikana Aseman Lasten toiminnasta, miten korona on vaikuttanut kohderyhmiimme sekä siitä, miten parhaiten toimintaamme voisi nyt tukea. Tarvitsemme nyt Sinua.

Sydämellisesti tervetuloa!

Julkisiin tiloihin jalkautuvassa työssä ollaan nuorten saatavilla myös nuorisotilojen ulkopuolella

Työn takana: Tuomo Kantele, yhteisökehittäjä, löytävä nuorisotyö tuomo_kantele_1_0_0_0.jpg

Löytävässä nuorisotyössä nuorisotyöllistä osaamista viedään kauppakeskuksiin, julkisen liikenteen risteyskohtiin sekä muualle julkisiin tiloihin, missä nuoret viettävät aikaansa. Kohderyhmänä ovat kaikki näissä tiloissa aikaansa viettävät nuoret. Kuopiossa nuorten pariin jalkautuu Tuomo Kantele yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa.  

– Kaikki nuoret eivät löydä nuorisotiloille tai ohjatun vapaa-ajan toiminnan piiriin ja he, jotka löytävät, usein käyttäytyvät siellä sillä tavalla kuin oletetaan, että pitäisi käyttäytyä. Julkiseen tilaan meneminen monipuolistaa kuvaa nuorten vapaa-ajasta, Tuomo kertoo. 

Jalkautumispari on löytynyt muun muassa kaupungin ja seurakunnan nuorisotyöntekijöistä sekä koulukuraattoreista. Yhden illan aikana nuoria kohdataan Kuopiossa keskimäärin parikymmentä. 
 
Toiminnan tarkoitus ei ole nuorten aktivoiminen tai häätäminen vaan kohtaaminen, keskusteleminen ja aikuisen läsnäolon mahdollistaminen. Ilman aikuisten läsnäoloa ajanvietto voi toisinaan äityä villiksi ja muiden huomioiminen unohtuu. Silloin keskustellaan, mitä pitää muistaa, jotta ajanvietto yhteisissä tiloissa olisi jatkossakin mahdollista.  
 
– Aktiivisella ja säännöllisellä jalkautumisella on mahdollista saada oma paikka katukuvassa aika nopeastikin. Kuopiossa on päästy puolessa vuodessa siihen, että jalkautumisiltana Sokoksen takana tai kauppakeskus Apajassa tervehdittäviä on reilusti myös hiljaisempina iltoina.  

Kohtaamisia ja katutodellisuuden havainnointia 

Useimmiten nuoret ovat mielissään kohtaamisista. Luottamuksen rakentaminen vaatii kuitenkin aikaa ja ensimmäisissä kohtaamisissa nuoret saattavat testata. Nuorisotyöntekijän tai esimerkiksi koulukuraattorin näkeminen tutun tilan ulkopuolella voi tuntua oudolta: “miksi te täällä ootte”, “kiinnostaako teitä muka oikeesti meidän tekemiset”, “esitätte vaan”.  

Julkisissa tiloissa kohdataan myös sellaisia nuoria, joilla on elämässään isoja huolia, mutta jotka eivät syystä tai toisesta käy nuorisotiloilla tai ole muuten löytäneet luotettavaa aikuista, jolle jutella. 
 
– Se on aina itsellekin hieno muistutus työmuodon tarpeesta. Nuorelle voi merkitä todella paljon, että aikuinen tulee hänen luokseen ja on läsnä. Yhdenvertaisena siinä tilanteessa. 
 
Joskus joudutaan puuttumaan tavalla, josta nuori ei pidä. Aina nuorelle kuitenkin selitetään, miksi toimitaan kuten toimitaan.  

Kohtaavan työn lisäksi työssä havainnoidaan katutodellisuutta ja viedään ilmiötason tietoa muiden tahojen tietoon. Jos havaitaan jotain huolestuttavaa, lähdetään yhdessä miettimään ratkaisuja. Kuopiossa yhteistyötä on tehty poliisivetoisen Ankkuri-toiminnan ja oppilashuollon kanssa.   

Poikkeustilanteessa nuorisotyöntekijä on monelle nuorelle arjen kannattelija 
 

Tuomo aloitti työnsä löytävässä nuorisotyössä juuri, kun yhteiskunta meni koronan takia kiinni.  
 
– Lähdimme yhdessä eri tahojen kanssa pohtimaan nuorten tuen tarvetta ja keinoja sen viemiseksi nuorten luo. Pääsimme yhdessä kehittämään ammattialat ylittävää katutyötä.  
 
Etenkin viime keväänä ja kesällä turvallisten aikuisten läsnäolo väheni monen nuoren elämässä, kun koulut ja nuorisotilat olivat kiinni ja monet harrastuksetkin tauolla. Vanhemmilla ei aina ollut aikaa tai voimia tukea nuoria. Kaveripiiri kaupungilla olikin monen pelastusrengas. 

Koronan aikana jalkautuvan työn turvallisuuskysymyksiä on jouduttu miettimään korostuneesti. Julkisten tilojen ilmapiiri muuttui nopeasti, kun työmatkaliikkujat lähes katosivat katukuvasta, ja jäljelle jäivät asunnottomat ja päihdeongelmaiset aikuiset, joiden tilannetta koronatilanne kärjisti lohduttomasti.  

Onneksi nuorten kohtaaminen onnistuu turvaväleilläkin, tervehtiä voi kyynärpäällä tai jalalla. Nuorten juttelun tarve aikuisten kanssa kasvokkain on ollut suuri. 

Määrällisesti nuoria kohdattiin keväällä ja kesällä vähemmän, mutta heitä, joita kohdattiin, on ollut erityisen tärkeä kohdata. Monessa perheessä lomautukset ja työttömyys aiheuttavat huolta tulevasta. 

– Nuorisotyöntekijöillä on ollut iso rooli turvan ja toivon tuojana. Viime kuukausina onkin ollut helppo nähdä oman työn yhteiskunnallinen merkitys ja se tuntuu hyvältä. 

Tuomo Kantele 

  • Työskennellyt Aseman Lapsissa maaliskuusta 2020. 
  • Koulutukseltaan sosionomi (amk) 
  • Motto: Eiköhän me tästä yhdessä selvitä. 

Kuopion lisäksi löytävää nuorisotyötä toteutetaan tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla. Lisäksi toimintaa on juurrutettu Jyväskylään, Ouluun ja Tampereelle. 

Työn takana -juttusarja on osa Aseman Lapset ry:n 30-vuotisjuhlavuotta. Sarjassa esitellään Aseman Lasten toimintaa työntekijöiden näkökulmasta. Järjestössä on töissä 40 nuoriso-, kasvatus- ja sosiaalialan ammattilaista. Tilaa sähköinen uutiskirjeemme tästä.


 

Leila-wapari ehdolla Vuoden vapaaehtoiseksi

”Läsnäolo on vahvuutemme”

Leila Pohjolainen aloitti Helsingin Walkers-toiminnassa vapaaehtoistyöntekijänä eli waparina vuoden 2019 lopulla. Lyhyessä ajassa hän on tehnyt suuren vaikutuksen niin työntekijöihin, muihin wapareihin kuin nuoriinkin. Nyt Leila on ehdolla Vuoden vapaaehtoiseksi.leila_pohjolainen_kopio_0.jpg

– Walkersissa työskentely on avannut silmäni näkemään, kuinka tärkeää on, että jokaisella nuorella olisi ainakin yksi luotettava aikuinen elämässään. On tosi tärkeää kertoa nuorille, että heidät hyväksytään ja he hoitavat hommansa hyvin, Leila sanoo.

Leila työskentelee sekä Kampin Walkers-talolla ja -bussilla että nyt poikkeusoloissa myös virtuaalisessa Discord-ympäristössä.

Koulutettuja ja sitoutuneita

Waparit haastatellaan ja koulutetaan ennen työn aloittamista. Koulutuksia järjestetään säännöllisesti eri aiheisiin liittyen myös työn ohessa. Waparit viihtyvät työssä niin nuorten kuin toisten vapaaehtoistyöntekijöiden ansiosta.

– Walkers-porukan yhteisöllisyys on yllättänyt. Työntekijät ovat todella sitoutuneita, he osallistuvat nuorten elämään tiiviisti ja meistä wapareistakin pidetään tosi hyvää huolta.

Läsnäolo riittää

Aikuiset voivat joskus kokea nuorten kanssa olemisen ja juttelemisen haastavana. Leila rauhoittelee ja antaa hyvän vinkin.

– Riittää, että on läsnä. Ei tarvitse yrittää mitään eikä kannata aloittaa keskustelua neuvomalla tai utelemalla. Läsnäolo on vahvuutemme, Leila toteaa.

Hän jäi eläkkeelle puolitoista vuotta sitten. Vaikka ikää karttuu, ei oma nuoruus unohdu ja niin omat kummilapset kuin Walkers-nuoretkin pitävät nuorten asiat lähellä.

– Muistan erittäin hyvin, millaista oli olla nuori. Kun näen nuorten käyttäytyvän jotenkin huonosti, muistutan itselleni, että he haluavat vain kuulua porukkaan ja toimivat kuten kaveritkin. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä suvaitsevaisempi olen, Leila pohtii.

Haasteet muuttuvat, perusasiat pysyvät

Leila on huomannut, että ulkonäköpaineet ovat tänä päivänä omaa luokkaansa. Ennen sai olla enemmän sellainen kuin on, myös ulkonäöltään, mutta nyt nuoret eivät ole tyytyväisiä siihen miltä näyttävät.

– Nykyisten nuorten elämä on osittain erilaista kuin omassa nuoruudessani, mutta perusasiat ovat pysyneet samoina. Epävarmuus, ujous, itsensä etsiminen, rakastuminen – kaikki kuuluvat nuoruuteen nyt samoin kuin ennenkin.

 

Äänestetään Leila Vuoden vapaaehtoiseksi!

Äänestä täällä viimeistään 30.10.

 

Walkers-bussin seuraava alue on Espoon Saunalahti

Saunalahdessa kokeillaan uudenlaista konseptia, sillä koronarajoitusten takia Walkers-bussilla on voinut viettää aikaansa vain kuusi nuorta kerrallaan.

Bussikin ajaa alueelle, mutta pääasiallinen toiminta toteutetaan Saunalahden koulun yhteyteen avattavassa pop up Walkers-kahvilassa. Saunalahden koulun piha on alueella suosittu nuorten kokoontumispaikka.

Toimintaa käynnistellään 20.10. alkaen. Tila on nuorille auki tiistaisin 17–21 ja lauantaisin 17–22. Lisäksi torstaisin alueella jalkaudutaan yhteistyössä nuorisopalveluiden kanssa.

Lisätietoja: toimintavastaava Mika Rouvinen, p. 050 471 3999, mika.rouvinen [at] asemanlapset.fi.

nayttokuva_2020-10-19_kello_13.39.02_0.png


 

Yksilötyössä kohdataan nuori kokonaisvaltaisesti omana itsenään

Työn takana: Taru Oikarinen, Walkers-nuorisotyöntekijä

Helsingin Walkers-talo on kaikille 13–17-vuotiaille nuorille tarkoitettu kohtaamis- ja ajanviettopaikka. Se toimii avoimena nuorisokahvilana, jossa nuorille on aina tarjolla turvallisten aikuisten läsnäoloa. Yksi turvallisista aikuisista on Taru Oikarinen, joka kohtaa työkseen nuoria asemapaikkanaan juuri Helsingin ydinkeskustassa toimiva Walkers-talo.

Talolla aikaansa viettää normaaliolosuhteissa keskimäärin 150 nuorta illassa. Kahvila onkin vuosi toisensa jälkeen lunastanut paikkansa nuorten vapaa-ajanviettopaikkana. Koronarajoitusten puitteissa henkilömäärää on luonnollisestikin jouduttu rajoittamaan.

- Talo pystyy tarjoamaan nuorille turvallisen vapaa-ajanviettopaikan juuri oikealla paikalla ja juuri oikeaan aikaan, kertoo Taru Oikarinen.

- Nuoret tarvitsevat matalan kynnyksen ajanviettopaikkoja, joissa he saavat hengata keskenään ja joissa heillä on mahdollista tutustua muihin ikätovereihin, saada kavereita ja joissa on turvallisia aikuisia mahdollistamassa tämän ympäristön, sanoo Taru.

Talon henkilökuntana toimii Aseman Lapset ry:n ammattilaisten lisäksi Helsingin kaupungin nuorisopalveluiden jalkautuvia nuorisotyöntekijöitä. Talo myös mahdollistaa harjoittelun alan opiskelijoille.

Ammattilaisten rinnalla nuoria kohtaavat myös muut turvalliset aikuiset, Walkersin omat vapaaehtoistyöntekijät eli Waparit. 
 

Yksilötyötä tehdään yhä enemmän

Talolla tehdään yhä enenevässä määrin myös yksilötyötä eli kohdataan nuoria yksilöllisesti keskustellen ja ongelmia ratkoen. Yksilötyö on varsin moniulotteista.

- Vaikka nuoruuteen liittyy paljon ihan "normaaliakin" oireilua ja kipuilua, tuntuu että tällä hetkellä erityisesti korostuvat mielenterveyteen tai elämänhallintaan liittyvät haasteet. Meidän yksilötyötä tekevien tehtävä onkin nähdä näiden oireiden taakse ja pystyä pureutumaan niihin todellisiin ongelmiin ja haasteisiin, jotka ovat siellä oireiden takana, sanoo Taru.

Käytännössä tämä voi olla kohtaamisen ja keskustelun lisäksi ihan konkreettista nuoren rinnalla kulkemista: auttamista tukien hakemisessa, koulupaikan tai työn hakemista, yhdessä puheluiden soittamista tai virastossa asioimista.

- Nuori kohdataan aina yksilönä, leimaamattomasti ja yhdenvertaisesti. Vuorovaikutus nuoren kanssa alkaa kohtaamisissa käydyistä keskusteluista, ja luottamusta rakennetaan puolin ja toisin. Näin saadaan näkyviin ne todelliset haasteet ja ongelmat mahdollisen oireilun takana, ja päästään yhdessä löytämään ne tarvittavat toimenpiteet ja polku, jota yhdessä lähdetään sitten kulkemaan.

Joissain tapauksissa pelkkä neuvonta ja ohjaus riittävät. Tiettyihin haasteisiin on olemassa nuorille räätälöityjä tukipalveluita, joihin nuori ohjataan. Joskus tämä ei kuitenkaan riitä, vaan rinnallakulkijuutta tarvitaan hieman enemmän - myös Walkers-talon aukioloaikojen ulkopuolella. Usein työtä tehdään verkostoissa, joissa on mukana myös muita nuoren asioita hoitavia tahoja.

- Usein toimimme nimenomaan niinä rinnallakulkijoina, turvallisina ja luotettavina aikuisina. Varmistamme esimerkiksi sen, että nuori ei juutu palvelujen väliin, jää niiden ulkopuolelle tai joudu pompoteltavaksi luukulta toiselle. 

- Tää on ihan oikeesti maailman paras työpaikka! Työssäni pääsee oikeasti tekemään maailmaa paremmaksi paikaksi elää, näkee yksittäisten nuorten edistysaskeleet ja pääsee auttamaan ja kulkemaan rinnalla silloin, kun nuori sitä tarvii, sanoo Taru.

Työn takana -juttusarja on osa Aseman Lapset ry:n 30-vuotisjuhlavuotta. Sarjassa esitellään Aseman Lasten toimintaa työntekijöiden näkökulmasta. Järjestössä on töissä 40 nuoriso-, kasvatus- ja sosiaalialan ammattilaista. Lisätietoja ja uutiskirjeen tilaaminen: https://www.asemanlapset.fi/fi/uutiskirje

 

Taru Oikarinen

- työskennellyt Aseman Lapsissa vuodesta 2016
- koulutukseltaan Taru on nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja ja erityisnuorisotyöntekijä

- Motto: Kaikesta selviää!

 

Kiusaamiseen puuttuva K-0-työ mahdollistaa ratkaisujen löytymisen haastaviin ja pitkittyneisiin koulukiusaamis- ja väkivaltatilanteisiin

Lain mukaan jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus turvalliseen koulunkäyntiin. Kouluterveyskyselyn mukaan kuitenkin noin kuusi prosenttia koululaista kokee koulukiusaamista viikoittain tai vielä useammin. Aikuiset kokevat usein neuvottomuutta lasten ja nuorten uhmakkaan ja väkivaltaisen käytöksen edessä. Etsitään syyllisiä, rankaisukeinoja ja – onneksi usein myös toimivia keinoja tilanteen muuttamiseen ja osapuolten tukemiseen ja auttamiseen.  

- Työskentelemme päivittäin kaikkein haastavimpien konfliktitapausten parissa. Aseman Lapset ry:ssä kehitetty kiusaamiseen puuttuva K-0 antaa aikuisille työkaluja toimia konfliktitilanteissa rakentavasti ja tehokkaasti yhdessä, kertovat kouluttaja Ville Koikkalainen ja hankepäällikkö Heikki Turkka Aseman Lapset ry:stä. 

Toimintatapa on tehokas esimerkiksi tapauksissa, joissa kiusaaminen on pitkittynyttä ja vakavaa. Tärkeässä osassa on nopea puuttuminen, tilanteiden analysointi, yhteistyö ja konfliktien jälkeinen seuranta. K-0 ei korvaa mitään olemassa olevaa toimintaa, vaan tukee jo olemassa olevia toimenpiteitä. 

Työskentely on sitä tehokkaampaa, mitä laajemmin mukaan otetaan eri osapuolia kuten konfliktissa mukana olevat lapset ja nuoret, heidän vanhempansa, opettaja ja muuta koulun henkilökuntaa, tilanteesta riippuen myös poliisin, nuorisotyön ja sosiaalitoimen edustajat.  

K-0:n käyttöönotosta sovitaan Aseman Lapset ry:n kanssa, ja yhteistyösopimus laaditaan paikkakuntakohtaisesti. Käyttöönotto on maksutonta, mutta vaatii kunnalta panostusta henkilöresursseihin kuten johdon tukeen, K-0-työntekijän palkkaamiseen ja hänen rinnalleen koulutettaviin muihin ammattilaisiin. Kunta saa Aseman Lapset ry:ltä koulutus- ja konsultointiapua sekä tukea koko prosessin ajan. 

Tällä hetkellä K-0 on käytössä Helsingissä, Lohjalla, Järvenpäässä ja Rovaniemellä. Tulokset ovat olleet hyviä, ja tapauksiin on pystytty tarttumaan nopeasti ja tuloksellisesti. 

Nuorisotutkimusverkoston julkaisema Noora Hästbackan tutkimus Monialainen verkostotyö ja koulukiusaaminen kertoo K-0-työstä. Tutkimus osoittaa, että pitkittyneet kiusaamistilanteet ovat monisyisiä ja puuttumisen käytännöt ovat epäselviä, kun toimenpiteitä tarvitaan niin yksilöiden kuin ryhmien tasoilla. Eri toimijoiden ja perheiden välisellä yhteistyöllä voidaan vastata tutkimuksen esiin nostamiin haasteisiin ja puuttua rakentavammin vakaviin kiusaamistilanteisiin.

Asiasta antavat lisätietoja kouluttaja Ville Koikkalainen, ville.koikkalainen [at] asemanlapset.fi, p. 050 592 2554, sekä hankepäällikkö Heikki Turkka, heikki.turkka [at] asemanlapset.fi, p. 050 518 5511. 

Blogikirjoitus: Kuraattori koulun seinien ulkopuolella nuoria kohtaamassa

Kun tutut nuoret tulivat ensimmäistä kertaa vastaan kaupungilla vapaa-ajanvietossa, minua jännitti. Koulun käytävillä kulkevana aikuisena oma rooli ja paikka on selkeä, mutta koulun seinien ulkopuolella, vapaa-ajalla ja nuorten omissa tiloissa en voikaan suojautua roolini taakse.  
 
Asemat neuvotellaan uudestaan. 

Miten menee? -kysymykseen sain vastaukseksi ”ihan jees”, ja siinä ensimmäinen kohtaaminen olikin. Seuraavissa tilanteissa jännitti jo vähemmän. 

Koronakevään aikana pääsimme kokeilemaan julkisiin tiloihin jalkautuvaa työtä yhteistyössä Aseman Lasten ja Kuopion nuorisopalveluiden kanssa. Oppilashuollon koulukuraattorille tämä työtapa oli aivan uusi.  
 
Jalkautumisen haltuunotto onnistui kokeneemman työparin turvin hyvin. Kaupungilla kulkiessa ja nuoria etsiessä jäi aikaa puhua työstä, yhteisestä työstä ja yhteistyöstä. Nuorisotyöntekijät, perhepalvelujen sosiaaliohjaajat ja koulukuraattorit tekevät työtä saman kohderyhmän – nuorten – kanssa, mutta yllättävän vähän tiedämme siitä mitä toiset todellisuudessa työssään tekevät.  

Yhteistyö on päivän sana. Kun kuntien resurssit eivät ole lisääntymässä eikä järjestöjenkään rahoitus suorastaan kasva, on selvää, että yhteisten haasteiden edessä voimia kannattaa laittaa yhteen. Järjestöillä – kuten Aseman Lapsilla – on tärkeä rooli uusien toimintatapojen kehittämisessä. 
 
Meillä on ja toisaalta ei ole tietoa siitä, miten koronakevät vaikutti nuoriin ja heidän hyvinvointiinsa – osa seurauksista on näkyvillä ja osa piilossa. Näihin seurauksiin ja vaikutuksiin pitää kuitenkin pystyä reagoimaan nopeasti. Yhteistyön tekeminen eri toimijoiden kesken on tässä kullanarvoinen asia. Vaikuttavaan työhön tarvitaan ketteriä järjestötoimijoita sekä kuntatoimijoiden vakiintuneita rakenteita. Uskallus lähteä kokeilemaan uutta ja halu nähdä nuoret ja heidän asiansa yhteisinä kantaa pitkälle. 

Jalkautuminen myös yllätti. Huomasin oppivani jotakin ihan uutta omasta työstäni. Koulun käytävillä, välitunneilla sekä koulun pihalla ennen ja jälkeen koulupäivän on lukemattomia mahdollisuuksia kohdata nuoria ja olla tavoitettavissa ja näkyvissä. Nämä ovat niitä mahdollisuuksia laskeutua alas sieltä oppilashuollon norsunluutornista, jonka ovelle uskaliaimmat tulevat koputtelemaan, mutta osa nuorista ei koskaan löydä.  

Kaisa Kantele 
koulukuraattori
Kuopio 

Kirjoitus on osa Aseman Lapset ry:n 30-vuotisjuhlavuoden blogisarjaa. 


 

Kiusaamiseen puuttuva työ on mielekästä ja tärkeää

Työn takana: Julia Saarholm, kouluttaja

Aseman Lasten kolmen toimintamuodon rypäs, ns. bunkkeritiimi, työskentelee monenlaisten haastavien tilanteiden parissa. Tiimi kohtaa nuoria, joilla on taustallaan monia rikoksia ja töppäyksiä, koulukiusaamista ja muita konflikteja. Yksilö- ja perhetyötä tehdään paljon. Julia Saarholm on yksi niistä työntekijöistä, jotka menevät sinne, missä tilanne sitä vaatii.

Bunkkeri-kokonaisuuteen kuuluvat katusovittelu, kiusaamiseen puuttuva työ sekä Pasila-hanke. Katusovittelutoimintaa kohdennetaan sellaisiin alaikäisiä osapuolia sisältäviin sovittelutapauksiin, joissa tavanomaisen riita- ja rikosasiain sovittelun keinot eivät riitä tai nuori perheineen tarvitsee jatkotukea. K-0-toiminnassa eli kiusaamiseen puuttuvassa työssä tehdään työtä nuorten konflikteissa laaja-alaisella asiantuntevalla otteella ja Pasila-hankkeessa rikoksilla oireilevien nuorten kanssa.

- Työmuotoja levitetään eri puolille Suomea, ja työnkuvaani kuuluukin muun muassa muiden asiantuntijoiden kouluttaminen, jossa parasta on, kun pääsee kohtaamaan muita eri alojen ammattilaisia ja oivaltamaan yhdessä uutta, kertoo Julia.

Viime kesänä bunkkeritiimin työvuorot suunniteltiin siten, että kaksi työntekijää olivat aina nuorten tavoitettavissa, ja nuorille toimitettiin lista työntekijöiden työajoista.

- Toimintatapa todettiin toimivaksi, ja aikuisten läsnäolo nuorille myös lomalla todella tärkeäksi. Puhelin soi, viestejä laitettiin ja nuoria tavattiin tiuhaan tahtiin, Julia kertoo.

Työntekijät ovat tavanneet nuoria sekä heidän kavereitaan ja perheitään ja selvitelleet monia esimerkiksi päihteisiin, itsetuhoisiin ajatuksiin ja kiireellisiin sijoituksiin liittyviä asioita.

Viime viikkoina Juliaa ja hänen kollegoitaan on työllistänyt kiusaamistilanteet sekä teeman nouseminen yhteiskunnalliseen keskusteluun.

- Nyt puhutaan asiaa, ja hyvä että puhutaan! Kiusaamiseen puuttuva työ on mielekästä ja tärkeää, koen todellakin olevani tekemässä merkityksellistä työtä, Julia sanoo.

- Keskeistä on yhteistyö eri toimijoiden ja perheiden kanssa!

Työn takana -juttusarja on osa Aseman Lapset ry:n 30-vuotisjuhlavuotta. Sarjassa esitellään Aseman Lasten toimintaa työntekijöiden näkökulmasta. Järjestössä on töissä 40 nuoriso-, kasvatus- ja sosiaalialan ammattilaista. Lisätietoja ja uutiskirjeen tilaaminen: https://www.asemanlapset.fi/fi/uutiskirje

Julia Saarholm

- Työskennellyt Aseman Lapsissa vuodesta 2017.
- koulutukseltaan rikosseuraamusalan sosionomi
- työkokemusta rikos- ja riita-asioiden sovittelutoiminnasta, vankilasta asunnottomina vapautuvien tukiasumisyksiköstä sekä keikkatöistä lastensuojelussa ja alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottoyksikössä.

- Motto: "On tärkeää oivaltaa, että ei tiedä. Yhdessä tekemällä mahdottomasta tulee vaikeaa - mutta mahdollista."

Mielipide: Koulukiusaamisen torjuntaa tulee lähestyä laaja-alaisesti

Koulukiusaamisilmiön laajoja ulottuvuuksia ei tunnepitoisessa julkisessa keskustelussa aina huomioida. Ratkaisuksi esitetään helposti yhtä ja samaa toimenpidettä monimutkaisiin tilanteisiin. 

Osa puhetavoista korostaa kiusaamisen ehkäisemisen keinoja. Ne eivät yksin riitä, vaan ilmiön kohdalla tarvitaan niin kiusaamista ehkäisevää, siihen puuttuvaa kuin sen seurauksia käsittelevää toimintaa. Vastuu on meillä kaikilla aikuisilla, ja ratkaisut löytyvät yhteistyöllä. varjot_kopio.jpg

Jokainen kiusaamistapaus pitää ottaa vakavasti. Toisaalta on ymmärrettävä, että konfliktit ovat osa elämää. Lapset hakevat yhteisössä paikkaansa, joskus vahingollisin keinoin, koska eivät muuta osaa. Tärkeintä on saada vahingollinen toiminta aikuisten johtamana mahdollisimman pian selvitettyä ja loppumaan.  

Hyvin onnistunut prosessi voi kasvattaa empatiaa ja parantaa kykyä toimia toisten kanssa. Selvittämättömät tilanteet puolestaan rapauttavat syvästi nuoren luottamusta koulun aikuisia – ja pahimmillaan koko yhteiskuntaa – kohtaan. Rankaiseminen harvoin auttaa, ja aikuisten tehtävä on tarjota myös kiusaajalle rakentavampia tapoja toimia. 

Kouluterveyskyselyistä näkyy hidas, mutta positiivinen muutos kiusaamisen vähentymisestä. Monet toimet ovat jo siis tuottaneet tulosta. On kuitenkin tilanteita, joissa koulun omat toimet eivät riitä. Kouluilla on oikeus saada ulkopuolista tukea neuvottomuutta aiheuttavissa tilanteissa. Poliisin keinot ovat rajalliset, jos osalliset ovat alle 15-vuotiaita, eivätkä rikosoikeudellisessa vastuussa. Tarvitaankin muun muassa nuorisotyön, perhetyön ja sovittelun osaamista. Monesti ulkopuolinen toimija on avain tilanteen ratkaisuun. 

Monissa tapauksissa kiusaamisen alta paljastuu lasten, nuorten ja perheiden moninaiset elämänhaasteet. Vanhempien hankala käytös ja tunnepurkaukset ovat ymmärrettäviä: heidän kuuluukin puolustaa lapsiaan.  

Turhautuneet ja huolestuneet vanhemmat saattavat kuitenkin lietsoa lapsillensa negatiivista suhtautumista sekä koulun aikuisia että muita ammattilaisia kohtaan. Se on vahingollista, ja siksi yksi hyvä syy sille, miksi tilanteiden eskaloituminen pitää katkaista huoltajien, koulun ja muiden ammattilaisten yhteistyöllä – niin, että nuoret tulevat kuulluiksi ja kokevat, että aikuiset ottavat tilanteen vakavasti ja ratkaisevat sen. 
 

Heikki Turkka 
hankepäällikkö 
 
Ville Koikkalainen 
kouluttaja 
 
Kiusaamisen vastainen K-0-toiminta 
Aseman Lapset ry 
 

Sivut